Lappeenrannan varuskuntahistoria

99 kollektiivisesti samaan tapaan kuin jo linnoituksen ruotsalaisella kaudella. Säilyneen kiviosan (numero 1A) julkisivuja jäsentävät ikkunoiden väliin muodostetut vertikaalit, pilasterimaiset seinänosat. Ikkuna-aukkojen ylä- ja alapuolella on vaakasuorat koristelistat. Julkisivun keskiosaa korostavat hieman muusta seinätasosta ulkonevat neljä kaksoispilasteria. Yksikerroksista rakennusta kiertää profiloitu tiilinen räystäslista. Komendantin talon ulkoasua on muuttanut suuresti kattomuodon vaihtaminen satulakatoksi. Aiemmin rakennuksessa oli laudasta tehty aumakatto. Rakennuksen julkisivu oli aiemmin, kuten nykyäänkin, linnoituksen keskiaukiolle päin. Fasadi kaksoispilastereineen korosti rakennuksen arvoa linnoituksen muiden rakennusten joukossa. Valtionarkistossa säilytettävän, 1790-luvun loppuun ajoittuvan Viipurin kuvernementin rakennuksia kuvaavan atlaksen mukaan julkisivu olisi ollut vielä rikkaammin koristeltu; keskiosan pilasterit olisivat kannattaneet attikaa ja sen huipulla olevaa uurnakoristetta. Atlaksen fasadipiirustuksen luotettavuus on kuitenkin jo aiemmin asetettu kyseenalaiseksi, ja Pietarin laivaston keskusarkistossa säilynyt insinöörikomennuskunnan Lappeenrannassa 13.kesäkuuta 1799 laatima fasadikuva vahvistaa epäilykset: Viipurin kuvernementin atlaksen kuvaamia attikaa ja uurnaa ei rakennuksessa ollut. Komendantin taloon liittynyt puinen osa, ns. vanha komendantin talo (numero 1B) toimi uuden valmistuttua muun muassa Lappeenrannan varuskuntapataljoonan majurin asuntona. Rakennuksessa oli laudasta rakennettu aumakatto, ja se oli koristettu klassistisin ikkunalaudoin. Rakennuksessa oli seitsemän huonetta, eteinen ja kolme sisäänkäyntiä. Kivisessä komendantin talossa oli kymmenen huonetta ja eteinen. Vuonna 1803 talon huoneista oli viisi komendantin ja pataljoonan komentajan Tromberin hallussa ja kaksi huonetta sotatuomarin käytössä. Muut kolme olivat vapaina ja niissä asuivat kenraalikunnasta vierailevat. Vanhan ja uuden komendantintalon pohjakaavat olivat hyvin samankaltaiset. Sisäänkäynti molempiin oli pihan puolelta, puiseen osaan tosin myös kivirakennuksen julkisivun puolelta, mutta kuitenkin puurakennuksen länteen osoittavan julkisivun vastakkaiselta puolelta. Pihan puolen huoneet olivat pienempiä kuin fasadipuolen. Pihan puolella sijaitsivat muun muassa keittiöt. Julkisivupuolella huoneet taas olivat isompia ja edustavampia. Molempien rakennusten pohjakaavalle on myös tyypillistä, että julkisivun puoleisten huoneiden läpi avautuivat ovet linjassa koko talon pituudelta. Komendantin talon kokonaisuuteen kuului lisäksi tontin itäosassa pääty vesiportille johtavalle kadulle päin sijainnut huoltorakennus/talli. Vuonna 1800 sen tilalle rakennettiin aumakattoinen puinen talli. Komendantin talon lisäksi linnoituksen ensimmäiset kivitalot ja rakennukset, joiden ulkonäköön kiinnitettiin eniten huomiota, olivat keskusaukiolla sijaitseva päävartio, Viipurin portin corps de garde ja yksi kivikasarmi. Rakennukset liittyvät vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaan sekä sijaintinsa että tyylinsä ja rakennusmateriaalinsakin perusteella. Rakennusten ajoituksen kannalta tärkein lähde on laivaston keskusarkistossa Pietarissa säilytettävä Suomen departementin linnoituksia ja niiden rakennuksia kuvaava atlas. Atlaksen sivuista Lappeenrantaa kuvaavat sivut 31–38 (lehdet I–VIII). Lappeenrannan insinöörikomennuskunnan kesällä 1799 päiväämissä lehdissä on rakennusten selostuksissa ilmoitettu rakennuksista myös rakennusvuodet. Atlaksessa komendantin talon rakennusvuodeksi ilmoitettiin 1778, “komendantin vartion” eli päävartion 1774, corps de garden 1778 ja satulakattoisen kivikasarmin 1779. Kartaston rakennusajoille saadaan tukea myös muista lähteistä. Ainakin vuonna 1780 kiviset vartiorakennukset, komendantintalo ja kivikasarmi on merkitty linnoitusta kuvaavaan karttaan. Linnoituksen rakennusten ikää raastuvanoikeuden pöytäkirjojen perusteella selvittänyt Raimo Ranta taas ajoittaa sekä päävartion että corps de garden 1770-luvun puoliväliin. Ranta myös kirjaa tiedon vuonna 1774 myönnetystä pienestä vuosittaisesta määrärahasta päävartiossa sijaitsevien vankisellien lämmittämiseen. 8.5.2 Päävartio Linnoituksen pääkatujen risteyskohdassa sijainneen päävartion (numero 2) julkisivu oli kohti Viipurin porttia, joka toimi linnoituksen pääporttina. Fasadipuolella oli kuuden pylvään muodostama pilarikäytävä. Pilareiden välien kohdalla sijaitsivat päävartion julkisivun puoleiset neljä ikkunaaukkoa koristeineen. Oviaukon kohdalla pilareiden väli oli hiukan suurempi. Pilarikäytävässä oli vielä rakennuksen ikkunoiden välisellä osuudella seinässä pilasterit. Oviaukkoa korostettiin kaksoispilasterein. Rakennuksen aumakatossa oli julkisivun puolella kattoikkuna. Oleellinen osa

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=