Rakuunamäen Pumppuhuoneen tarina
Keisari vahvisti maaliskuun 5. päivänä vuonna 1889 senaatin päätöksen rakuunarykmentin asettamisesta. Kyseessä oli kuuden eskadroonan ratsuväkiosasto. Kesäkuussa samana vuonna kenraalikuvernööri antoi päiväkäskyn Suomen sotaväelle rakuunarykmentin muodostamisen aikataulusta ja arkkitehti Sebastian Gribenberg aloitti suunnnittelutyön Hanke toteutettiin vuosina 1889-1893 Senaatin rahoittamana ja rakennusylihallituksen valvonnassa.
Lappeenrannan kaupunki luovutti keskustan tuntumasta 27 hehtaarin laajuisen alueen varuskuntaa varten. Jo ennen tätä rakennusvaihetta paikallla oi ollut n.s Suvorovin kaudella Saimaan soutulaivaston tukikohta välillä Chymoksen ranta – Tyysterniemi.
Rakuunamäen rantaan Pumppuhuoneen rakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1891 ja valmistui vuonna 1892. Teknisen sunnittelun eli vesijohto- ja jätevesien osalta toteutuksen sai tehtäväkseen sveitsiläissyntyinen insinööri Robert Huber, jolla oli maassamme suurin kokemus alalta.
Rakennus käsitti Pumppuhuoneen ja pumppuhuoneen hoitajan erilllisen päädyssä sijainneen asuinrakennuksen. Pumppuhuone palveli varauskunnan vesihuollon tarpeita tietojen mukaan 1960 -luvulle saakka ennenkuin se liitettiinkaupungin verkkoon. Tuon jälkeen rakennus on ollut toissijaisissa käyttötarpeissa ja viimeiset 50 vuotta vain romuvarastona ja ilkivallan kohteena.
Ajatus Pumppuhuoneen pelastamiseksi Leirin ja Pallon kaupungiosayhdistyksen puheenjohtajalle Jussi Sirkiälle jo syksyllä 2013. Tuo oli liian aikaista eikä kaupunki ollut valmis tekemään siitä ratkaisuja.
Leirin ja Pallon asukasyhdistyksen puheenjohtajalla ja Rakuunamäen asukasyhdsityksen puheenjohtajalla Tom Jokisella oli kuitenkin sitkeyttä ja lähdettiin vielä tunnustelemaan 10.12.2013 mahdollisuutta sen haltuun saamiseksi ja kunnostamiseksi asukkaiden käyttöön. Päätettin selvittää idea ja kaupunki oli valmis vuokraamaan rakennus. Tom Jokinen muutti Helsinkiin ja Rakuunamäen asukasyhdistys vetäytyi hankkeesta liian ylivoimaisena.
Leirin ja Pallon asukasyhdistys ry:n hallitus päätti kuitenkin jatkaa tunnustelua ja tutustuivat siihen yhdessä 01.04.2016. Tutustumiskäynnillä kirkkaalla syysiltana mukana olivat Jussi Sirkiä, Kari Korpela, Anja Reinikainen ja Alpo Syrjäläinen. Käynnistettiin 19.05.2014 vuokrausneuvottelut kaupungin kanssa.
Mukaan haluttiin nykytermein lisää hartioita. Perustajajäseniksi liittyivät mukaan vahva ulkoliikuntaan keskittynyt Saimaa Latu ry ja rakennussuunnittelija Sakari Karjalainen.
Hanketta varten perustettiin 01.08.2016 Rakuunamäen Pumppuhuone ry, PRH:n päätös tuli 20.04.2017.
Rakennuksen vuokraamiseen saatiin kaupungin tekniseltä toimelta lupa 05.10.2016 ja vuokrasopimus allekirjoitettiin rakennuksesta ja sen läheisyydessä olevasta palloilukentästä 31.10.2016. Rakennuksen kunto ja kunnostuskustannukset oli vain arvio. Ilman selkeästi nimetyjä vastuullisia ja erilaista kokemusta omaavia henkilöitä tuskin olisi ollut rohkeutta lähteä liikkeelle.
Ensimmäisessaä vaiheessa Saimaan ammattikorkeakoulun rakennuslinjan insinöörioppilas Jarno Rautiainen teki kuntoarvion ja lopputyönsä “Tiilirunkoisen rakennusken mallipohjainen korjaussuunnitelma”, mikä sisälsi myös mittaukset Pumppuhuoneesta. Lopputyö valmistui syksyksi 2017.
Piirustusten jälkeen haettiin rakennuslupa, mutta töiden aloitukseen päästiin vasta sitten kun Kaakkois-Suomen ELY-Keskuskselle 02.11.2017 sai aikaan päätöksen kunnostustyön avustamisesta. Päätös tuli syyskuussa 2017. Rakennuslupa saatiin 08.05.2018.
Rakennuksen käynnistämisen merkittävimmäksi tukijaksi ja varmuutta loi EKSp säätiön 10.000 euron avustus. Rakennuksen kunnostus alkoi mittavilla siivoustoimilla ja purkutöillä syyskuussa 2017. Varsinaiseen kunnostustyöhön päästiin 20.10.2018.
Kunnostushankkeessa lähtökohtia olivat ettei ulkopuolista lainarahoitusta tulla hankkimaan, vaan keskeiseen asemaan nousivat yritysten ja yrittäjien kanssa tehtävä avoin yhteistyö ja talkoohenkinen toteutus. Tässä olemme onnistuneet! Lisäksi olimme päättäneet, että kunnostustyö pidetään näkyvästi säännöllisesti esillä ja korostetaan yhteisöllisyyden ja ulkonaliikkumisen lisäämistä rantaraitilla ja sen ympärillä.