201 koristi vain kerrosten välien lista ja ensimmäisen kerroksen kaksoisikkunoiden pyörökaariset kehykset. Ainoastaan tässä rakennus näyttää käytetyn pyörökaarta edes jossain määrin julkisivun detaljoinnissa. Tärkeitä rakennuksia kasarmialueella olivat rakuunarykmentin henkilöstökerhot. Alipäällystön kerhohuoneisto oli sijoitettu Lappeenrannan kansakoulun viereisen asuinrakennuksen toiseen päätyyn – nykyisin kerholla on oma rakennuksensa. Upseerikerho toimii kuitenkin edelleen samassa rakennuksessa kuin rakuunarykmentinkin aikana. Upseerikerhojen on katsottu olleen suomalaisten joukkojen keskuudessa tärkeitä etenkin naimattomille upseereille. Kerholla syötiin muun muassa aamiainen ja juotiin päiväkahvi. Lappeenrannan tapaisissa maaseutukaupungeissa, joissa upseerikerhoilla pidettiin muun muassa teatterinäytäntöjä ja konsertteja, kerhon merkitys sosiaalisessa elämässä oli lisäksi tärkeä. Upseerikerho (rakennus n:o 6) suunniteltiin kaksikerroksiseksi puurakennukseksi. Se sijoitettiin länsirannan tien eteläpäähän. Kerhotalon yläkerroksen päädyissä sijaitsivat asunnot naimattomille upseereille. Niillä oli oma sisäänkäynti päädyistä portaikon ja eteisen kautta. Matalammassa keskiosassa sijaitsevasta vestibyylistä pääsi musiikkilehterille, joka avautui ensimmäisen kerroksen juhlasaliin. Sali toimi ensimmäisen kerroksen pohjakaavan keskipisteenä, jota korosti lähes kuuden metrin huonekorkeus ja seinien pilasterikoristelu. Sali avautui järven puoleiselle terassille, jolta oli hieno näköala. Salin toisella puolella sijaitsi ruokasali ja pieni kulmahuone. Toisella puolella oli salin viereisen huoneen käyttötarkoitukseksi merkitty biljardisali. Päädyssä oli kaksi upseeriasunnoksi merkittyä huonetta. Tien puolella rakennusta oli keittiötilat, palvelijahuoneet, pääovelta saliin johtava eteinen ja yksi upseeriasunto. Rakennuksen pääjulkisivu avautui järvelle. Upseerikerhossa Gripenberg varioi pohjakaavan H-teemaa piirtämällä rakennuksen keskiosan matalammaksi kuin sivusiivet, siis päinvastoin kuin esimerkiksi sotilaskasarmeissa, joissa keskiosa oli korkeampi. Gripenberg kuitenkin korosti keskiosaa avaamalla salista koko huoneen korkuiset ikkunat terassille ja muodostamalla sivusiipiin juhlasalin puoleisiin sivuihin kokonaan uudet pilastereilla erotetut, konsolein ja vertikaalisin ikkunasommitelmin korostetut päädyt. Julkisivun pystylautaverhousta jäsenteli sokkelin yläpuolella ensin vaakalista alakerroksen ikkunoiden alareunan tasalla ja toinen rakennuksen yläosassa, josta pystylaudoitus jatkui räystäslinjaan saakka. Rakuunarykmentin kanslia (n:o 7) sijoitettiin kasarmialueen ylätasanteen äärimmäiseen etelänurkkaan, osapuilleen samaan linjaan kuin kolme kasarmirakennusta. Kuten aiemmin mainittiin, vältettiin rakennuksessa senaatin toivomuksesta taitettuja seiniä. Siitä tuli siis suorakaiteen muotoinen ‑- ja epäilemättä halvempi kuin pohjakaavaltaan monimutkaisempi ehdotus. Satulakattoiseen puurakennukseen oli kaksi sisäänkäyntiä. Kasarmialueen puolella pitkän sivun keskellä olevasta ovesta päästiin eteiseen, jota tarvittaessa käytettiin myös sotaoikeuden odotushuoneena. Sen toisella puolella oli käymälä ja kassanhoitajan huone, toisella puolella vanhemman kirjurin kaksihuoneinen asunto. Sotaoikeuden istuntosalina oli eteisestä suoraan eteenpäin sijainnut kolmi-ikkunainen arkistohuone. Sen toisella puolella oli huone taloudenhoitajalle ja vanhemman kirjurin asuinhuoneiden vieressä kolmelle kirjurille tarkoitettu asuinhuone. Kirjureiden asuntojen ulko-ovi oli rakennuksen päädyssä, josta pääsi myös ullakolle. Rakennuksen järvelle päin avautuvan julkisivun järjestely oli selkeän klassistinen. Rakennus oli vuorattu sokkelista lukien pysty-, vaaka- ja pystylaudoitusvyöhykkein. Vaakalaudoitus peitti siten seinän keskiosan. Tätä lautavuorausta sitten jäsenneltiin eri vuoraukset erottavien vaakalautojen ja vuorauksen päällä olevien pystylautojen avulla. Vaakalaudoin luotiin illuusio palkistosta ja pystylaudoin pilastereista tai pylväistä, jotka tukivat palkistoa ja viime kädessä rakennuksen kattoa. Kulmapilasterit ja kaksi muuta pilasteria jakoivat julkisivun kolmeen eri lohkoon. Keskellä sijaitsi kolmi-ikkunainen osa, jonka takana sijaitsi sotaoikeuden istuntosali. Laidoilla olivat symmetrisesti kaksi-ikkunaiset päätyosat. Julkisivun symmetriaa korosti savupiippujen sijainti sen pystypilastereiden kohdalla. Poikkeuksena rakennuksen julkisivun muuten tektonisesta käsittelystä voidaan pitää ikkunoiden kehysten käsittelyä. Ikkunakehysten kohdalla oli alempaan pystylaudoitukseen sijoitettu seinäpinnasta ulkonevat pilasterit, jotka “kannattivat” ikkunoiden kehyslautoja. Niiden jatkeena ei kuitenkaan ollut rakennuksen yläosan vaakalautaa kannattavia pilastereita, vaan sitä “tuki” ainoastaan julkisivun neljä korkeaa pilasteria. Kenties alareunan lyhyillä pilastereilla haluttiin vain luoda illuusio jykevästä perustuksesta ja muualla pyrittiin kevyempään vaikutelmaan. Rakennuksen päätyjulkisivussa vuorilaudoitus jatkui Seb. Gripenbergin allekirjoittamien piirustusten
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=