313 täyden vahvuutensa lokakuussa. Vuoden lopussa osasto joutui punaisten joukkojen kanssa käydyn kahakan jälkeen hajautumaan ja siirtymään Pohjanmaan Lappajärvelle. Helmikuussa 1918 jo neljän eskadroonan laajuisen osaston nimi muutettiin Uudenmaan rakuunarykmentiksi. Vuoden 1918 taistelujen jälkeen rykmentti majoitettiin Helsingin Kamppiin Turun kasarmeille. Hämeen ratsurykmentin kantajoukko eli Karjalan ratsujääkärirykmentti perustettiin jääkäriratsumestari Sven Weckströmin johdolla vuoden 1918 alussa Joensuussa. Vuoden 1918 sodan päätyttyä alistettiin Uudenmaan rakuunarykmentti ja Karjalan ratsujääkärirykmentti 1. ja 3. divisioonalle. Karjalan ratsujääkärirykmentti koottiin sodan jälkeen Lappeenrantaan, josta se siirrettiin elokuun alussa 1918 Kuopioon. Rehun puutteen ja hevostautien vaivaamista ratsujoukoista muodostettiin vielä kolmas ratsuväkirykmentti jakamalla Uudenmaan rakuunarykmentti kahtia. Uusi, toiselle divisioonalle alistettu osasto sai nimekseen Viipurin rakuunarykmentti n:o 2. Pian nimi kuitenkin muutettiin Suomen rakuunarykmentiksi. Ratsujoukkojen nimiä muutettiin edelleen: 13.12.1918 Karjalan ratsujääkärirykmentistä tuli Karjalan ratsurykmentti ja 11.3.1919 Hämeenlinnaan sijoitettu Hämeen ratsurykmentti. Toiseen divisioonan kuuluvan, Viipuriin sijoitetun Suomen rakuunarykmentin nimi muutettiin nyt Karjalan ratsujääkärirykmentiksi. Uudenmaan rakuunarykmentin komentajat 1940-luvulle saakka olivat Ratsumestari Carl Gaston Ahrenberg 1918 Eversti Oskar Vilkama 1918–1928 Eversti Harry Alfthan 1928–1941 Everstiluutnantti Gösta Blomqvist 1940–1941 (vs) Eversti Hans Olof von Essen 1941–1944 Eversti Carl Gustaf Palmgren 1944 (vs) Eversti Adolf Ehrnrooth 1944–1947 Hämeen ratsurykmentin komentajat olivat Ratsumestari Sven Erik Weckström 1918 Everstiluutnantti V.G.R von Hohenthal 1918–1922 Everstiluutnantti Evert Christian Lagerspetz 1923–1925 Majuri Ragnar Mellin 1925–1926 Everstiluutnantti Georg Palmroth 1926–1927 Everstiluutnantti Woldemar Oinonen 1927–1931 Eversti Ilmari Relander 1931–1932 Eversti Matti Tiiainen 1932–1940 Eversti Reinhold Stackelberg 1940–1941 Eversti Gustaf Ehrnrooth 1941–1944 Everstiluutnantti Carl-Gustaf Wahren 1944–1946 14.2.3 Elämää ratsuväkivaruskunnassa Niitemaan esittämän esimerkin mukaan päiväjärjestys ratsuväkiprikaatissa noudatti seuraavanlaista runkoa: 5.00 herätys 5.20 – 6.20 tallipalvelus 6.30 peseytyminen 7.00 – 7.20 aamiainen 7.30 – 7.45 satuloiminen ja järjestyminen 7.45 – 10.00 ratsastus 10.00 – 11.00 tallipalvelus 11.15 – 11.45 päivällinen 13.00 – 13.45 alkeisopetus, valistusluennot ja tähtäysharjoitukset 14.00 – 16.45 taistelukoulutus 17.00 – 18.00 tallipalvelus 18.15 – 18.45 illallinen 19.00 – 20.30 aseitten puhdistus, vaatteiden paikkaus ja urheilu
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=