320 Osallistujina olivat Niitemaan mukaan useimmiten Y. Bützow, K.E. Bäckman, G. Ehrnrooth, A.E. Ehrnrooth, C. Gripenberg, K.H. Lauri, L. Rönnquist, R.B.M. Stackelberg, W. Walldén, L.J. Wrede ja N.E.J. Åkerman. Prikaatin upseerit ottivat osaa myös olympialaisiin vuodesta 1920 lähtien. Antwerpenin olympialaisissa oli mukan eversti O. Vilkama Uudenmaan rakuunarykmentistä ja Pariisin kisoihin otti osaa luutnantti L. Ehrnrooth. Paras menestys Lappeenrannan varuskunnan kilpailijoilla oli kuitenkin Amsterdamin olympialaisissa, joissa Uudenmaan rakuunarykmentin luutnantti H. Avellan tuli viidenneksi nykyaikaisessa viisiottelussa, ja voitti kilpailun ratsastuslajin. Samoissa vuoden 1928 olympialaisissa ratsumestari H.O. von Essen sijoittui kenttäratsastuksessa viidenneksi. Vielä Berliinin olympialaisiin vuonna 1936 osallistuivat Hämeen ratsurykmentistä luutnantti W. Walden ja kornetti A.K. Kiviperä. Autonomian kauden Suomen rakuunarykmentti oli vielä upseeristonsa kielen perusteella täysin ruotsinkielinen. Suomenmielinen paikkakunnan lehti laski vuonna 1925 ratsuväkiprikaatin upseereista vain 21 prosentin olleen suomenkielisiä. Toivanen onkin todennut ratsuväen ennen sotia houkutelleen riveihinsä ruotsinkielisiä upseereja. Vuonna 1921 annetun kielilain mukaan ratsuväkiprikaati oli kaksikielistä Uudenmaan rakuunarykmenttiä lukuun ottamatta kuitenkin suomenkielinen. Vuonna 1928 määrättiin rakuunarykmentin ohella myös prikaatin esikunta kaksikieliseksi. Vuonna 1930 taas muutettiin prikaati kokonaan suomenkieliseksi. Niitemaa katsoo muutoksen johtuneen Suomessa vallinneista kielipoliittisista kysymyksistä, ei niinkään prikaatin sisäisistä kieliriidoista. Vuonna 1937, kielikysymyksen laannuttua, palattiin prikaatissa vuoden 1922 asetukseen eli Uudenmaan rakuunarykmentistä tuli taas kaksikielinen. Prikaatin sisällä kielikysymys tuli esiin lähinnä molempien rykmenttien yhteisessä aliupseerikoulussa käytettävästä kielestä. Niitemaan mukaan kielikysymys rykmentissä “oli molempien rykmenttien välisen keskinäisen kilpailuhengen yhtenä tekijänä”. Rakuunarykmentin miehiä nimitettiin juuri kielen vuoksi hurreiksi. Rakuunoiden tunnuksen, ristikkäin asetettujen F-kirjainten, sanottiin kuvaavan kaviokoukkuja. F-kirjaimet tulivat Ruotsin kuninkaasta Fredrik I:stä – Haminallekin nimensä antaneelle – , jonka aikana aiempi Uudenmaan rakuunarykmentti perustettiin. Hämeen ratsurykmentin olkamerkki, pyhän Hubertuksen eli metsästyksen ja ratsastuksen suojeluspyhimyksen symboli hirvenpää, kuvasi rakuunoiden mukaan taas lentävää sammakkoa.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=