Lappeenrannan varuskuntahistoria

10 2 LAPPEENRANNAN ENSIMMÄINEN KAUPUNKIVAIHE Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra Johan Rosenhane kertoo muistiinpanoissaan, “diariumissaan”, Lappeenrannan alkuvaiheista: “21. (maaliskuuta 1653) tuomittiin kaksi irtolaisasiaa. Sitten menin raatihuoneelle ja perustin uuden kaupungin Lappeenrannan, annoin lukea privilegit, asetin maistraatin ja annoin jokaisen vannoa valansa. Sitten iltaa vasten matkustin sieltä ja tulin yöllä Viipuriin. Pilvistä säätä.” Rosenhanen kirjaama episodi ei tarkoittanut sitä, että Lappeenranta olisi perustettu juuri kyseisellä käynnillä, vaan tapahtumalla vain vahvistettiin kaupungin vuonna 1649 saamat kaupunkioikeudet. Lappeenrannan kaupungin perustamiseen Lappeen pitäjän Lapvedenrannan markkinapaikalle vaikutti kaupungin kaupallisesti erinomainen sijainti. Markkinapaikka sijaitsi Viipurin ja Hämeenlinnan välisen vilkkaan tien varrella, Savonlinnan risteyksen kohdalla. Markkinapaikalle saapui venekuntia koko Lappeenrannan pohjoispuolisen Saimaan alueelta. Markkinoilla talonpojat myivät tuotteensa viipurilaisille porvareille, jotka taas kuljettivat tavarat – joista tärkein oli terva – myöhemmin maantietä pitkin Viipuriin ja sieltä laivoilla ulkomaille. Maantiekuljetusten vaikeuksia kuvaa se, että raskaammat tavarat kuljetettiin Viipuriin vasta talvisin rekikelien aikaan. Tämän vuoksi viipurilaisilla kauppiailla oli markkinapaikalla säilytystiloja, aittoja ja muita rakennuksia. Lappeenrannan perustamiseen markkinapaikan ja jo 1430-luvulla asiakirjoissa mainitun kirkon läheisyyteen voi edellä mainittujen tekijöiden lisäksi nähdä valtakunnallisena vaikuttajana kruunun harrastaman merkantilistisen kauppapolitiikan. Sen mukaisesti katsottiin, että kauppaa – ja verokertymää – pystyttäisiin lisäämään perustamalla lisää kaupunkeja. Suomen köyhyyden katsottiin johtuvan kaupunkilaitoksen heikkoudesta. Vuosien 1617–1668 aikana Suomen kaupunkien lukumäärä kolminkertaistui. Kaupunkeja perustettiin etenkin Pietari Brahen kenraalikuvernöörikautena – Lappeenrannankin perustaminen vuonna 1649 ajoittuu hänen toiselle virkakaudelleen. Lappeenrannan perustaminen voidaan siten nähdä sekä keskushallinnon otteen lujittumisena valtakunnan rajamaasta Suomesta että merkantilistisen kauppapolitiikan ilmauksena. Lappeenrannassa – kuten monessa muussakaan uudessa kaupungissa – keskushallinnon suunnitelmat eivät toteutuneet. Viipurilaiset olivat saaneet jo aiemmin privilegioissaan käyttöoikeuden perustetun Lappeenrannan kaupunkialueella sijaitsevalle markkina-alueelle. Lappeenrantalaisten vuoden 1652 privilegioanomuksesta kuningatar Kristiinalle ilmenee, että viipurilaiset porvarit eivät olleet luovuttaneet tuottoisaa tervakauppaa uudelle kaupungille, vaan pitivät edelleen markkinansa kaupungissa ja pitämällä puotinsa ja talonsa rannalla estivät lappeenrantalaisten kaupankäynnin ja kuljetukset. Pekka Toivasen mukaan nimenomaan rannan tonttien yksityisomistuksellinen luonne oli syynä siihen, etteivät lappeenrantalaiset onnistuneet karkottamaan viipurilaisia rakennuksineen pois markkina-alueelta. Viipurin läheisyys osoittautui uudelle kaupungille kohtalokkaaksi: Lappeenrannan kaupunkioikeudet lakkautettiin vuonna 1683. Viipurin painostuksen lisäksi kaupunkioikeuksien lakkaamista edisti kuningas Kaarle XI:n alulle panema verotulojen palauttaminen kruunulle. Lappeenrannan kaupunkioikeuksien menettämisen myötä sille lahjoitetut tilat palasivat kruunulle. Kaupunkioikeuksien lakkauttaminen ei kuitenkaan vaikuttanut Lappeenrannan ulkoiseen olemukseen ja elämänmenoon kovinkaan nopeasti. Vuonna 1688 mainittiin Lappeenrannalla olevan oma pormestari ja Toivasen mukaan kruunun viranomaiset käsittelivät Lappeenrantaa ikään kuin se olisi vielä ollut kaupunki. Lappeenrannassa siis asuttiin vielä kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeenkin, ja yhteisön sosiaalinen rakenne poikkesi kirkonkylistä. Vaikka väkiluku välillä laskikin vähäiseksi, oli Lappeenrannassa vuodelta 1702 säilyneen luettelon mukaan 41 viipurilaisella rakennuksia ja 42 viipurilaisella tontteja. 1720-luvulle tultaessa lakkautetun kaupungin asukasluku alkoi jälleen nousta.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=