107 Tärkeänä osana linnoitusniemellä sijaitsevan Lappeenrannan varuskunnan rakennuskantaa olivat varuskunta- ja tykistökomennuskunnan upseereille rakennetut asuinrakennukset. Näitä rakennuksia nimitettiin eri lähteissä upseerikasarmeiksi, upseeritaloiksi, yliupseerien asuintaloiksi tai esimerkiksi tykistön upseereiden asuintaloiksi. Rakennukset oli pääsääntöisesti ryhmitetty aselajeittain omille alueilleen, joskus jopa omiin aidattuihin kortteleihin. Varuskuntapataljoonan hallinnassa olivat insinöörikomennuskunnan rakennuksia vastapäätä keskusaukion toisella puolella sijaitsevassa korttelissa olevat talot. Tykistön upseeritalot taas sijaitsivat keskusaukiosta pohjoiseen olevissa kortteleissa. 8.5.8.1 Tykistön upseeritalot Tykistön upseereiden majoittamista varten oli linnoitukseen rakennettu kolme suorakaiteen muotoista, pienehköä puurakennusta. Niihin saatettiin silti majoittaa muitakin kuin tykistön upseereita; vuonna 1803 vastapäätä rakenteilla olevia tykkihalleja sijaitsevassa rakennuksessa (numero 15) asui varuskuntapataljoonan everstiluutnantti. Kahdessa muussa rakennuksessa (numerot 16 ja 17) asui kuitenkin tykistön yliupseereita. Tykistön upseeritalot sijaitsivat linnoituksen pääkadun, Suuren kivikadun, varrella. Ne oli sijoitettu pitempi sivu kadulle päin. Kaksi pohjoisinta rakennusta sijaitsi kadunkulmissa. Niiden päädyt olivat kohti tietä, joka lähti ruutikellarin luota linnoituksen ylätasanteen itäreunasta ja johti tykistön makasiinien kautta ylätasanteen länsireunassa sijaitseville kivikasarmeille. Rakennukset olivat kadun kulmiin ja pääkadun varteen rakennettuina aidattuine pihapiireineen tärkeä osa asemakaavan ja tiiviin, matalan ja leveän katutilan toteutumista linnoituksen pohjoisosassa. Pääkadun itäpuolisessa korttelissa sijaitsevat kaksi rakennusta olivat pohjakaavaltaan ja kooltaan identtisiä. Suorakaiteen muotoisissa ja aumakattoisissa rakennuksissa oli rakennuksen päädyissä huoneet ja niiden keskellä läpi talon ulottuva eteinen. Eteinen oli varustettu väliseinällä. Huoneiden uunit sijaitsivat eteisen puoleisella seinällä. Myös eteisessä oli tulisija. Sen toinen puolikas lienee toiminut myös keittiönä. Eteisestä oli käynti myös ullakolle. Katon materiaali oli useimpien muiden linnoituksen rakennusten tapaan lauta. Suuren kivikadun toisella puolen sijaitseva kolmas tykistön upseeritalo oli aivan samankaltainen kuin kadun toisella puolen sijaitsevat mutta kapeampi. Rakennuksien julkisivut olivat keskenään samankaltaisia. Mataline rakennusrunkoineen, korkeine aumakattoineen, katossa oven yläpuolella sijaitsevine kattoikkunoineen ja koristelemattomine julkisivuineen rakennukset noudattivat samaa tyyppiä kuin varuskunnan kasarmit lukuun ottamatta vuoden 1779 detaljoidumpaa satulakattoista kasarmia. Esimerkiksi tykistön miesten vuonna 1770 rakennetusta kasarmista upseerirakennusten julkisivut erosivat vain kattoikkunoiden määrän suhteen. Lappeenrannan insinöörikomennuskunta ilmoitti vuonna 1799 kapeamman upseerirakennuksen rakennusvuodeksi 1770 ja kahden muun 1771. Rakennukset olisi siis rakennettu jo ennen vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa. Muu lähdeaineisto tukee insinöörikomennuskunnan selostuspiirustuksen tietoa, joskin sen mukaan Suuren kivikadun länsipuolen upseeritaloa lienee joko siirretty asemakaavoituksen yhteydessä tai se on muuten rakennettu uudelleen – vuodelle 1780 ajoittuvan kartan mukaan rakennus olisi nimittäin sijainnut lyhyt pääty Suurta kivikatua vasten, 1790luvun kartoissa rakennus jo kuitenkin sijaitsi pitkä sivu katua vasten. Rakennus ei toisaalta esiinny kaikissa 1790-luvun kartoissa, esimerkiksi vuonna 1803 rakennus kuitenkin oli käytössä. Kuitenkaan rakennus ei esiinny vuonna 1807 päivätyssä linnoitusta kuvaavassa insinöörikomennuskunnan kartassa. Näihin lähdemateriaalissa esiintyviin piirteisiin on saattanut olla syynä joko rakennuksen huonokuntoisuus tai esim. tulipalot – rakennusta ei siis aina olisi katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi asumiskelvottomuuden vuoksi merkitä kartalle. 8.5.8.2 Varuskuntapataljoonan upseeritalot Varuskuntapataljoonan yliupseerien käytössä oli linnoituksen keskusaukion luoteisnurkassa sijainnut aidattu kortteli, jossa sijaitsi kolme upseerirakennusta. Vuonna 1803 eteläreunassa sijaitsevissa kahdessa rakennuksessa asui esikunta- ja yliupseereita. Lähempänä linnoitusvalleja sijaitsevassa rakennuksessa (numero 18) asuivat yliupseerit ja keskusaukion reunalla sijainneessa (numero 19) varuskuntapataljoonan esikuntaupseeri ja pappi. Kolmas, korttelin koilliskulmassa sijainnut rakennus (numero 20) oli linnoituksessa komennuksella olevien, kunniavartiota pitävien Nevan musketöörirykmentin yliupseerien käytössä. Varuskuntapataljoonan upseerirakennukset oli sijoitettu asemakaavallisesti kiintoisasti. Ne sijaitsivat vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman edellyttämillä paikoilla. Pohjoisin, vuonna
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=