205 rakennuksen kulmissa ja keskellä kulkevat kaksoispilasterit kahteen osaan. Näistä toisessa puistokadun puolella kahdessa kerroksessa olevat suuret kahdeksanruutuiset ikkunat valaisivat sivusiipien miehistötupia. Ikkunoiden yläpuolelle oli pääjulkisivun ikkunoiden tapaan muurattu U-volyymiset kehykset, toisen kerroksen ikkunoissa oli vielä alakehys, ja alemman kerroksen ikkunoiden alalistan muodosti seinäpinnasta erkaneva muurattu kehys. Toisen osan sivujulkisivusta muodostivat kasarmialueen puoleisissa osissa sijaitsevat kenttävääpelien ja vapaaehtoisten asuintilat. Kasarmien tämän osan madalletun huonekorkeuden aikaansaamat kolme asuinkerrosta näkyivät myös sivujulkisivun kolmessa kerroksessa olevista kuusiruutuisista ikkunoista. Niitä ei ylimmän ikkunarivistön alareunaa pitkin kulkevaa listaa lukuun ottamatta koristeltu. Alimman ikkunakerroksen tasalla johti asuntoihin vielä kaksoisovi. Päävartio (n:o 12) sijaitsi kasarmialueen itäkulmassa, julkisivu kohti alueen kaakkoisreunan esplanadikatua. Rakennus oli puinen, yksikerroksinen ja aumakattoinen. Pohjakaava oli T-volyyminen. Pitkässä siivessä sijaitsivat 12 arestiselliä keskikäytävän varrella. Ne olivat kooltaan 2,90 x 2,07 metriä, huonekorkeus 3.40 metriä. Sellien jatkona oli käymälä ja ullakolle vievät portaat. T:n lyhyessä osassa sijaitsivat vartiomiehistön huoneet. Keskellä oli iso, Seb. Gripenbergin allekirjoittamissa piirustuksissa vahtihuoneeksi nimetty huone, sen toisella puolella miehistölle tarkoitettu iso huone ja toisella puolella aliupseerien ja upseerien huoneet. Rakennuksen sisäänkäynti oli keskellä T:n lyhyttä osaa. Ulkopuolella oli leveä aidattu kuisti, johon oli askelmat kolmelta suunnalta. Kuistilta oli ovi noin kaksi metriä pitkään ja neljä metriä leveään, rakennuksen sisään vedettyyn tasoon. Tältä sisäkuistilta oli erillinen sisäänkäynti itäkulman upseerihuoneeseen ja toinen vahtihuoneeseen. Ulkokuistin portailta vahtihuoneeseen ja edelleen vahtihuoneesta sellien keskikäytävälle oli käynti suoraa linjaa pitkin. T-volyymisen vartiorakennuksen pääjulkisivun muodosti T:n lyhyempi osa. Sokkelista kohosi muiden kasarmialueen puurakennusten tapaan pystylaudoitus, sen päällä vaakalaudoitus ja ylimpänä aumakaton räystään alla kasetoitu pääasiassa pystylaudasta muodostettu vyöhyke. Julkisivun sivuilla tyydyttiin koristeaiheissa kulmapilasteriin, ikkunoiden alareunan tasolla sijaitsevaan vaakalautaan ja niiden sivupuitteita alaosan pystylaudoituksen päällä “tukeviin” pilastereihin. Julkisivun koristeaiheet korostivat rakennuksen pääsisäänkäyntiä ja osoitti samalla sen takana olevan vartiohuoneen ja sellien keskikäytävän paikan. Kuistia kannattivat koristeelliset pilarit ja sitä koristi vielä balustradikaide. Sisäänkäynnin molemmin puolin olivat taas kaksitoistaruutuiset ikkunat ja kaksoisovelle oli veistetty klassistinen kehys. Oven yläpuolelle oli tehty pieni päätykolmio ja sen päälle kattoratsastaja. Rakuunarykmentin keittiö- ja ruokalarakennus eli artelli (rakennus n:o 13) sijoitettiin alueen kolmesta kasarmista keskimmäisen eteen, tallien ja maneesin reunustaman keskusaukion kaakkoisreunalle. Rakennuksen keskusosa oli ruokasalina, ja kummassakin päädyssä oli kolme erillistä keittiötä – siis yksi keittiö kutakin eskadroonaa varten. Ruokala oli kokonaan avointa tilaa ilman väliseiniä. Kattoa tukivat kahdessa rivissä kulkevat pylväät. Näiden väliseltä osalta sisäkatto oli nostettu korkeammalle. Ruokalan seitsemän pitkää pöytää oli sijoitettu pylväiden väliin siten, että ne aina yhdistivät vastakkaisella puolella ruokalaa olevat pylväät. Ruokalaan oli – paitsi keittiöistä – myös kaksi sisäänkäyntiä suoraan ulkoa. Ne sijaitsivat keskusaukion puolella rakennusta ja olivat aivan ruokalaosan reunoissa. Keittiöihin käytiin päädyistä niiden välissä sijainneiden eteisten kautta. Molemmissa päädyissä oli siten kaksi eteistä. Kasarmien puoleisista eteisistä oli käynti myös rakennuksen kellariin. Se oli koko artellin ruokasalin laajuinen ja holvattu. Valoa sinne saatiin kahdesta kasarmien puoleisen sivun sokkeliin tehdystä aukosta. Rakennuksen pääjulkisivu oli keskusaukion puolella. Fasadi koostui leveästä keskiosasta, sen reunoissa sijaitsevista, päätykolmioiden korostamista sivurisaliiteista, joissa olivat oviaukot, sekä risaliitteja hiukan kauempana sijaitsevista pulpettikattoisista reunimmaisista keittiöistä. Julkisivun vuorilaudoitus noudatti samaa järjestelmää kuin useissa muissakin kasarmialueen puurakennuksissa. Sokkelin yläpuolella oli pystylautavuoraus, sen päällä vaakalautavyöhyke, jossa sijaitsivat ikkunat, ja kolmantena räystään alla taas pystylautavuoraus. Artellissa ylimpänä oli vielä kasetointi. Vaihtelua lautapintaan saatiin aikaan jatkamalla ikkunoiden kehyslautoja lautapilasterein ja sijoittamalla rakennuksen keskiosaan ikkunoiden välisiin vyöhykkeisiin kasetoitua vyöhykettä “tukevat” lautapilasterit. Sivurisaliittien koristeaiheet olivat kuusipeiliset kaksoisovet, oven yläpuoliset katokset, katoksen yläpuolelle sijoitetut rombin muotoiset ikkunat ja päätykolmiot. Kun upseeriston asunnot sijoitettiin kasarmialueen länsireunaan lähelle Saimaan rantaa, päädyttiin alipäällystön ja perheellisen miehistön asunnot sijoittamaan kasarmialueen toiselle, kaupungin puoleiselle laidalle. Näistä kolmesta rakennuksesta kauimpana luoteessa oli rakennus n:o 14, yh
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=