206 distetty verstas- ja asuinrakennus. Sen tiilirakenteisessa alakerrassa sijaitsivat työpajat räätälille, vaatteiden leikkaajalle, suutarille, satulasepälle, puusepälle ja asesepälle. Yläkerrassa sijaitsivat asuinhuoneet. Rakennuksen pohjakaava oli selkeä. Pääjulkisivulla oli kaksi sisäänkäyntiä, jotka jatkuivat yli suorakaiteen muotoisen rakennuksen puolivälin ulottuvana eteiskäytävänä. Eteisistä oli ovet käytävän molemmin puolin sijaitseviin työhuoneisiin. Keskellä rakennusta sijaitseviin suuriin työhuoneisiin oli käynti molemmista eteisistä. Verstaitten eteiskäytävät päättyivät heti perimmäisten verstaiden oviaukkojen jälkeen muurattuihin seiniin. Näiden seinien takana sijaitsivat kuitenkin yläkerran asuntoihin johtavat portaikot, joiden ulko-ovi oli rakennuksen toiselta sivulta. Työhuoneet ja asuinrakennus oli siten eristetty toisistaan eikä niiden välinen kulku ollut sisäkautta mahdollista. Yläkerroksessa porraskäytävien jatkona olleet eteiset ulottuivat läpi rakennuksen. Niistä päästiin asuinhuoneisiin. Toiseen päätyyn oli sijoitettu kolme yhden huoneen asuntoa komero- ja välieteistiloineen, toisessa päädyssä oli kaksi huoneen ja keittiön muodostamaa asuntoa. Keskellä rakennusta oli neljä yhden huoneen asuntoa, joista jokaiseen kuului vielä ikkunaton 2,6 x 2 metrin suuruinen huone. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri oli koruton. Alaosan muodosti sokkeli ja reunoiltaan voimakkaasti profiloitu tiilinen osa. Sen yläpuolella oli kapea pystylaudalla vuorattu suikale, joka ulottui yläkerran ikkunoiden alareunan tasolla sijaitsevaan vaakalautaan. Siitä jatkui vaakalautavuoraus kasetoituun räystään alareunaan ja korkeahkoon aumakattoon asti. Ikkunat oli profiloitu niukasti – tiilisessä alakerroksessa oli ikkunain yläosaan muurattu kehyslista, ja yläkerran kehyslautoja ei ollut koristeltu. Ikkunoiden sijoittelu korosti kuitenkin rakennuksen keskiosaa. Sekä verstashuoneisiin että yläkerran asuntoihin oli rakennuksen keskelle sijoitettu pari-ikkkunat. Näin muodostui rakennuksen pitkille sivuille oviaukkojen väliin kaksi pari-ikkunaa, kun rakennuksen päädyissä oli vain yhdet ikkunat. Yhdistetystä verstas- ja asuinrakennuksesta kaakkoon, aivan Nikolain linnakkeen vallien kohdalla, sijaitsi 16 perheellisen aliupseerin ja miehistön asuinrakennus n:o 15. Suorakaiteen muotoiseen puurakennukseen oli sisäänkäynti molemmilta puolin. Niiden jatkeena oli kaksi koko talon lävistävää eteistä, joista johtivat myös portaikot yläkertaan. Niiden molemmin puolin oli symmetrisesti sijoitettu keittiön ja huoneen asunnot. Porraskäytävästä oli ovi aina keittiöön, jonka jatkona oli suurempi asuinhuone. Toisen kerroksen huonejärjestely oli samanlainen. Yhteensä molemmissa kerroksissa oli kahdeksan kahden huoneen asuntoa. Asuinrakennuksen julkisivu oli sokkelin päältä pystylaudoitettu ensimmäisen kerroksen ikkunoiden alareunan tasolla sijaitsevaan vaakalautaan asti. Siitä alkoi vaakavuoraus, joka jatkui räystäslistan friisimäiseen pystylaudoitukseen ja taas päätykolmioiden tasalla vaihtui kasetoinniksi. Julkisivuja elävöittivät ja oviaukkoja korostivat ovien yläpuoliset päätykolmiot. Ne käsittivät vaakalaudoituksen päälle sijoitetut, koko rakennuksen korkuiset pystypilasterit, niiden “tukeman” ikkunallisen päätykolmion, räystäslistan alapuolen kasetoinnin ja päätykolmion katon kattoratsastajan. Pystypilareiden väliin jäivät kaksoisovet ja niiden päälle sveitsiläistyyliset katokset. Niiden yläpuolella oli klassistisin ikkunapuittein varustettu porraskäytävää valaiseva ikkuna. Päätykolmiota vaakalaudoitetusta vuorauksesta erottavien pilastereiden lisäksi oli vastaavat pilasterit sijoitettu myös rakennuksen kulmiin. Kiintoisa piirre pilastereissa oli se, että räystään alla oleva ja
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=