211 Oviaukot ja ylisten luukut sijaitsivat päädyissä. Seinät oli vaakalaudoitettu, päätykolmiot taasen pystylaudoitettu. Heinävajojen viereen rakennettiin myös vaakarakennus (n:o 31A). Se oli pieni, lähes neliön muotoinen ja satulakattoinen. Yhdellä sivulla oli kuusiruutuinen ikkuna antamassa sisälle valoa. Punnittavat kuormat voitiin ajaa rakennuksen sisään toisen puolen pariovista ja toiselta puolelta taas ulos. Rakennus oli vuorattu pystylaudalla. Vaunuliiteri (rakennus n:o 32) oli rakennettu heinälatojen koillispuolelle kasarmialueen rajalle. Satulakattoinen ja suorakaiteen muotoinen vaja oli varustettu pariovilla. Kattoa tukivat keskeltä parrut. Seinät olivat leveästä pystylaudasta. Vaunuliiterin viereen rakennettiin myös kuormastolle suuri, 46.5 x 11.5 metrinen vaunuvaja (rakennus n:o 33). Siinä oli pitkällä sivulla kuusi oviaukkoa ja yksi päädyssä. Rakennus muistutti pienempää vaunuvajaa, joskin siinä oli katon tukirakenteet rakennettu itsekantaviksi. Myös kuormaston vaunuvajan seinät olivat pystylaudasta. Kasarmien edustalle, molemmin puolin keittiö- ja ruokalarakennusta sijoitettiin yhdistetyt halkoliiteri- ja käymälärakennukset (n:ot 34 ja 35). Yli 35 metriä pitkien, suorakaiteen muotoisten ja satulakattoisten puurakennusten keskiosat toimivat halkovarastona. Ruokalan puoleisissa päädyissä oli kolme erillistä huonetta. Näistä ei ollut ovea liiterin puolelle, vaan vain ruokalaan päin. Ulommat päädyt toimivat kasarmien käymälöinä. Ne oli jaettu kolmeen erilliseen osastoon, joihin käytiin kaksipuolisen ulkoportaan ja kuistin kautta. Portaan alapuolella sijaitsivat huoltoluukut. Valoa saatiin päätyjen kaksiruutuisista pystyikkunoista ja ullakon kuusiruutuisista ikkunoista. Käymälöiden ilmanvaihtoa varten sijoitettiin väliseinien kohdille katolle johtavat ilmanvaihtotorvet. Kasarmialueen maneesi (rakennus n:o 36) rakennettiin tallirakennusten viereen, jolloin se sulki alueen keskellä olevan aukion luoteesta. (Toinen maneesi n:o 37 jätettiin rakentamatta). Rakennus oli isokokoinen: yli 83 metriä pitkä, 23 metriä leveä ja lähes 14 metriä korkea. Siinä oli kolme sisäänkäyntiä. Päissä sijaitsivat porstualliset sisäänkäynnit ratsastajille ja keskellä pitkää sivua rikkaasti koristellulla eteisellä varustettu sisäänkäynti. Pitkällä sivulla sijainneen oviaukon kohdalle ei aluksi suunniteltu porstuaa, mutta everstiluutnantti Schaumanin toivomuksesta keskiovien taakse lisättiin yksinkertainen eteinen. Rakennus oli sisäpuolelta avoin koko rakennuksen mitalta. Reunaa kuitenkin kiersi suojus, jonka takana katsojat saattoivat oleilla ja joka toisaalta suojasi myös hevosia törmäykseltä katon tukirakenteisiin. Suojuksessa oli aukot pitkillä sivuilla sijainneiden uunien kohdalla. Näiden neljän uunin lisäksi myös rakennuksen kulmissa oli uunit. Silmiinpistävää rakennuksen interiöörissä olivat näkyviin jätetyt katon tukirakenteet ‑- maneesissa oli vain aivan pieni ullakko. Rakenteet olivat muuten puuta, mutta räystään kohdalta oli seinien pullistumista estämään asennettu rautatangot, jotka oli sidottu vielä erillisillä tangoilla ylälappeeseen. Rakennuksen sisustukseen kuului lisäksi suuri peili. jonka avulla ratsastaja pystyi korjaamaan ratsastusasentoaan. Maneesin ulkoarkkitehtuurissa vallitseva elementti oli yli kahdeksan metriä korkea satulakatto. Myös sen esiinjätetyt ja seinäpinnasta ulkonevat tukirakenteet jäsensivät seinäpintaa. Rakenteet oli sijoitettu aina ikkunoiden väliseen lohkoon. Muuten rakennuksen pitkän sivun seinäpinta koostui sokkelin yläpuolelle sijoitetusta, pystylaudoituksella vuoratusta kentästä, sen päällä olevasta vaakalaudasta, joka samalla toimi ikkunoiden alapuitteena, ja räystääseen asti ulottuvasta vaakalaudoituksella vuoratusta osasta. Ylemmässä osassa sijaitsivat kaksitoistaruutuiset ikkunat. Niiden yläpuite oli nostettu aivan räystään tasolle ja sivupuitteet jatkuivat lautapilastereina alemman lautavuorauksen päällä sokkeliin asti. Näin saatiin aikaan illuusio raskasta kattoa kannattavasta rakenteesta. Vaihtelua maneesin pitkän sivun julkisivulle toivat kohdat, joissa sisäpuolella oli uuni ‑- näihin neljään kohtaan oli ulkoseinään jätetty pelkkä laudoitus. Julkisivua jäsensivät myös päätyjen pulpettikattoiset porstuat ja keskellä rakennusta sijainnut, päätykolmion korostama sisäänkäynti. Päätyeteisten pitkän sivun puolelle oli seinässä yhdet ikkunat. Seinän lautavuoraus noudatti samaa järjestelmää kuin pitkissä seinämissäkin. Pulpettikaton kohta oli vuorattu pystylaudalla, jonka poikki kulki räystäslinjan tasalla vaakalauta. Katolle oli sijoitettu vielä yksi päätyseinää tukeva puu. Keskeltä pitkää sivua erkani kymmenen metrin levyinen ja lähes kuuden metrin pituinen eteinen. Oviaukko oli kohti tallien väliin jäävää kasarmialueen keskusaukiota ja koristeaiheistaan päätellen maneesin pääsisäänkäynti. Eteisen keskellä sijaitsivat pariovet ja niiden päällä kolmion muotoinen ikkuna. Oven molemmilla puolilla ja sivuseinillä oli kahdeksanruutuiset ikkunat. Eteisen alaosa oli seinäpinnan tapaan pystylaudoitettu, aumatun katon alapuolella oleva osa taas vaakalaudoitettu. Oviaukkoa korosti eteisen katolle sijoitettu klassistinen päätykolmio. Räystäslinjan päällä sijaitsivat doorilaisen järjestelmän palkiston arkkitraavia ja friisiä kuvaavat koristeaiheet sekä niiden päällä kattolistoitus ja päätykolmio. Ylimmäisenä päätykolmion huipulla oli vielä lipputanko.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=