212 Maneesin päätyjen eteiset olivat pulpettikattoisia. Eteisten ovien molemmilla puolilla oli pitkän sivun eteisen tapaan ikkunat ja päätyseinässä eteisen ikkunoiden tasalla molemmilla puolilla kolmoisikkunat. Eteisen yläpuolelle seinään oli sijoitettu iso kolmoisikkuna, jonka yläosa oli vinoruudutettu. Tämän molemmilla puolilla oli vielä pyöröikkunat. Seinän vuorilaudoitus noudatti räystäslinjaan saakka pitkän sivun vuorausta. Päätykolmio oli vuorattu pystylaudalla ja jaettu lautapilasterein viiteen lohkoon. Räystään alareuna oli kasetoitu. Kasarmialueen sairaala (n:o 38) sijaitsi erillään kasarmeista leirialueen pohjoispuolisella mäellä. Tiilinen kaksikerroksinen rakennus noudatti pohjakaavaltaan osittain H-volyymisia kasarmirakennuksia. Sairaalassa oli kuitenkin jätetty rakennuksen takana sijaitsevan porraskäytävän vieressä sijainneet H:n sakarat pois. Siten sairaalarakennuksesta muodostui U-volyyminen kokonaishahmo, jonka julkisivu oli kaakkoon, talousrakennusten suojaamalle etupihalle. Rakennukseen oli sisäänkäynti alemmasta kerroksesta rakennuksen takaa porraskäytävästä sekä edestä keskeltä rakennusta. Julkisivun puolen sisäänkäynti oli samanlainen kuin kasarmien aliupseerien tupaan johtanut oviaukko. Sairaalassa oviaukon jatkeena ei ollut suoraan asuinhuonetta vaan eteinen, josta oli käynti sen toisella puolella sijaitsevaan päivystäjän huoneeseen ja toisella puolella vastaanottohuoneeseen. Vastaanottohuoneesta oli käynti vielä lääkärin huoneeseen. Porraskäytävästä päästiin alemmassa kerroksessa samassa rakennuksen osassa sijaitseviin pesutiloihin ja keskiosan takareunassa olevaan leveään käytävään. Sinne pääsi myös julkisivun puoleisesta eteisestä. Käytävän järjestely vastasi kasarmirakennusten pohjakaavan käytävän sijoittelua. Käytävän päissä oli pienemmät potilashuoneet yksittäispotilaille ja sivusiivissä isot, seitsemälle potilaalle tarkoitetut sairassalit. Eteläisen sairassalin ja päivystäjän huoneen välissä oli vielä apteekkihuone. Toiseen kerrokseen oli käynti takaosan porraskäytävästä. Samassa rakennuksen osassa sijaitsivat edelleen pesutilat ja yläkerroksen pohjakaava vastasi muutenkin pitkälle alakerrosta. Käytävä oli ylhäällä kuitenkin koko rakennuksen pituinen ja siitä oli käynti kaikkiin julkisivun puoleisiin huoneisiin. Huoneista ei ollut keskinäistä yhteyttä. Julkisivun puoleisista huoneista oli alakerran eteistä, päivystäjän huonetta ja vastaanottohuonetta vastaavista tiloista yhdistetty yksi kahdeksan hengen sairassali. Tämän toisella puolella oli kahden hengen sairashuone ja toisella puolella operaatiohuone. Sivusiivissä oli alakerran tapaan seitsemän hengen sairassalit. Käytäväosa ja porraskäytävä olivat sairaalarakennuksessa ‑- kuten kasarmeissakin ‑- holvattuja. Sairaalan sisäseinät ja katot oli kasarmeista poiketen rapattu ja maalattu öljyvärillä. Tätä perusteltiin terveyssyin. Sairaalassa oli tilaa 40 sängylle. Jokaista vuodetta kohti oli laskettu pinta-alaksi 10,3 neliömetriä ja ilmaa 43,2 kuutiota. Kasarmeissa vastaaviksi luvuiksi oli saatu 4,5 ja 19,5, joten sairaalassa katsottiin tarvittavan runsaasti enemmän väljyyttä. Sairaalaa lämmitettiin peltipäällysteisillä uuneilla, ja lisäksi oli ilmanvaihtoa varten rakennettu kaksi hormia, joita lämmitettiin rautakamiinalla. Sairaalarakennuksen julkisivuissa käytettiin samoja koristeaiheita kuin kasarmeissakin. Pääjulkisivu koostui kolmesta osasta – keskiosasta ja sen sivurisaliiteista. Myös aumakatto, räystäänalusfriisi ja ikkunoiden puitteet oli muotoiltu pitkälti samankaltaisesti. Sairaalarakennuksen keskiosa ei kuitenkaan ollut kasarmien tapaan kolmikerroksinen. Sitäkin oli tosin korostettu nostamalla sen katto sivusiipiä korkeammalle. Sairaalassa oli ikkunapinta-alaa lisätty muodostamalla keskiosaan kaksoisikkunoita ja sijoittamalla kumpaankin sivurisaliittiin julkisivun puolelle molempiin kerroksiin kolmoisikkunat. Kasarmeissa tyydyttiin keskiosassa yksittäisiin ikkunoihin ja sivusiivissä oli julkisivun puolella vain valeikkunat. Sivujulkisivuissa oli potilashuoneiden ikkunat koristeltu ylä- ja alapuolen kehyksellä, ja sisäpuolen huonejakoa osoittivat muuratut listat, “palkistot”. Sairaalan talousrakennus (n:o 39) sijaitsi sairaalarakennuksesta kaakkoon, sairaalarakennuksen eteen muodostetun pihasommitelman toisena sivurakennuksena. Rakennuksen tiilisessä alakerrassa oli pääasiassa työtiloja, puisessa yläkerroksessa olivat sairaalan henkilökunnan asunnot. Rakennuksen pohjakaava perustui periaatteessa keskikäytävään, jonka molemmilla puolilla sijaitsivat työtilat ja asuinhuoneet. Käytävä ei ollut kuitenkaan avoin läpi rakennuksen. Suorakaiteen muotoiseen rakennukseen oli kolme oviaukkoa. Länsipäädyn eteisestä päästiin
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=