213 taloudenhoitajan kaksihuoneiseen huoneistoon ja rakennuksen eteläreunassa sijaitsevaan keittiön, varastohuoneen ja mankelihuoneen ryhmittymään. Eteisestä oli myös portaat toiseen kerrokseen. Itäpäädyn eteisestä päästiin välieteisen kautta kosthollarin huoneen vieressä sijaitsevaan pesutupaan ja mankelihuoneeseen sekä desinfiointihuoneisiin. Pohjoispuolelta eli sairaalan edustan puolelta ei ollut lainkaan sisäänkäyntiä rakennuksen tiiliseen alakertaan, vaan ovesta käytiin suoraan yläkerran asuntoihin johtavaan portaikkoon. Siitä päästiin rakennuksen päädyssä sijaitseviin kahteen välskärin huoneeseen, viidelle palvelijalle tarkoitettuun huoneeseen ja rakennuksen kulmassa sijainneeseen päällysmiesten huoneeseen. Toinen sisäänkäynti yläkerran asuntoihin oli siis länsipäädystä. Siellä portaikko ja eteinen muodostivat rakennukseen keskikäytävän, jonka toiselle puolelle jäi perheellisen välskärin kaksihuoneinen asunto ja toiselle puolelle samanlaiset perheelliselle välskärille ja päällysmiehelle tarkoitetut asunnot. Päällysmiehen asunnon molempiin huoneisiin oli käynti käytävästä, joten asunnon voi muunnella kahdeksi yhden huoneen asunnoksi. Keskikäytävältä johtivat vielä portaat ullakolle. Rakennuksen ulkoasu noudatti niukkaa muotokieltä. Sokkelista kohosi tiilinen alakerta, jota elävöittivät ainoastaan muuratut ikkunakehykset. Kasarmialueen upseerien asunnoista ja yhdistetystä verstas- ja asuinrakennuksesta poiketen ei sairaalan talous- ja asuinrakennuksessa käytetty tiiliosan kulmia profiloimaan liseeniä. Myös ikkunoiden kehysmalli oli erilainen. Tiiliosan yläpuolella oli kuitenkin voimakkaasti profiloitu lista, ja sen päällä rakennuksen puuosassa oli lyhyt lamelli pystylaudoitusta, joka päättyi ikkunoiden alaosan vaakalautaan. Siitä eteenpäin alkoi vaakalautavuoraus, jota rakennuksen kulmissa rajasivat pilasterimaiset kulmalaudat. Puuosan ikkunoiden kehyslautoja ei ollut koristeltu. Räystään alapuolella oli jälleen kapea pystylaudoitus ja sen alla sijaitsevien ikkunoiden tasalla kuusi ullakolle valoa tuovaa aukkoa. Pystylaudoituksen ja aukkojen vuorotellessa syntyi aumakaton alle friisimäiseltä vaikuttava rakenne. Rakuunarykmentin ruumishuone (rakennus n:o 40) sijoitettiin sairaala-alueen pohjoisnurkkaan. Se tehtiin puusta ja oli kooltaan 3,86 x 4,90 metriä. Kuuden metrin korkeus oli poikkeuksellisen iso ulkomittoihin nähden. Tällä lienee haluttu antaa rakennukselle juhlavampaa leimaa. Rakennukseen oli käynti lyhyellä sivulla sijaitsevasta eteisestä. Takaseinällä oli uuni. Pitkällä sivulla antoi rakennukseen valoa kolme ikkunaa, ja ulko-ovenkin yläpuolella oli kolmoisikkuna. Satulakattoisen rakennuksen seinäpinta oli alaosastaan vuorattu vaakalaudoituksella, ja ullakon osuus oli pystylaudoitettu. Rakennuksen käyttötarkoituksesta kertoi Seb. Gripenbergin ja Jac. Ahrenbergin allekirjoittamissa piirustuksissa eteisen katolle piirretty risti. Kolmoisikkunoiden valinta ikkunamalliksi voidaan myös tulkita “kirkolliseksi” viittaukseksi. Sairaalan alueella talousrakennuksen eteläpuolella sijaitsi sairaalan ulkosuoja (rakennus n:o 41). Satulakattoinen, suorakaiteen muotoinen rakennus käsitti toisessa päädyssä käymälän, keskellä ison varastotilan ja päädyn pienemmän varaston. Varastojen ovet olivat pitkän sivun keskellä ja päädyssä. Käymälään käytiin päädystä ja molemmilta sivuilta ulkorappusten ja terassin kautta. Kasarmialueen muista käymälöistä poiketen oli jokainen käymälän 12 kopista eristetty väliseinin oman ovensa taakse. Tämä osoittanee, että sairaalassa pyrittiin tarkempaan hygieniaan kuin muualla kasarmialueella oli tarpeen. Käymälässä oli myös ilmanvaihtotorvi. Ulkoarkkitehtuuriltaan pystylaudalla vuorattu ulkorakennus oli täysin koristelematon lukuun ottamatta peiliovia ja isomman varastohuoneen kaksoisoven kehyslautoja. Heinälatojen viereen kasarmialueen luoteisreunaan rakennettiin liiteri maalitauluille, ja samaan rakennukseen tehtiin myös käymälä (rakennus n:o 42). Liiteri oli suorakaidepohjainen, satulakattoinen ja ulkoasultaan koristelematon pystylaudoitettu rakennus. Sen jakoi keskeltä väliseinä kahteen erilliseen varastotilaan, joihin oli omat sisäänkäynnit Saimaan puoleiselta sivulta. Käymäläosa oli rakennettu erilliseksi lisäkkeeksi viereisen heinäladon puolelle rakennusta. Kasarmialueen vesijohtojärjestelmää hoitamaan tarvittiin vettä Saimaasta nostava pumppu, sen suojaksi pumppuhuone ja pumppua hoitamaan palkatulle miehelle asunto. Näitä varten rakennettiin aivan kasarmialueen länsireunaan Saimaan rantaan yhdistetty koneenkäyttäjän asunto ja pumppuhuone (rakennus n:o 43). Yksikerroksisen, aumakattoisen rakennuksen toinen pääty oli tiilinen. Tämä osa rakennusta toimi pumppuhuoneena. Väliseinän takana oli koneenkäyttäjän puisen asunnon eteinen. Siitä oli käynti asuntoon, joka käsitti keittiön, tuvan ja pienen eteisen jatkona olevan varastohuoneen. Rakennuksen tiiliosa oli muurattua kehyslistaa lukuun ottamatta koristelematon. Puuosassa oli myös reunalistat, ja väliseinän paikkaa osoitti lautapilasteri. Puuosan julkisivussa oli kolme kuusiruutuista ikkunaa. Seinäpintaa elävöittivät kehyslaudat sekä oven peilien vaaka- ja pystylaudoitus. Räystään alaisessa kapeassa vyöhykkeessä oli kaksi ullakkoa valaisevaa aukkoa.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=