220 Keisarin talo sai alkunsa vuoden 1885 keisarivierailun yhteydessä kaupungin ostettua Fontellin talon keisarin majapaikaksi, keisarintaloksi. Sinne vedettiin vesijohto ranntakaivosta ja myöhemmin Rantapuistoon sijoitettiin höyrykone sähkön saamiseksi. Talon korjaustyöt suunnitteli Jac. Ahrenberg, ja siitä koiti pian paikallinen nähtävyys, jota kylpyvieraat ja matkailijat kävivät katsomassa. Useat kaupungin uusista rakennuksista liittyivät tavalla tai toisella sotaväen läsnäoloon kaupungissa. Upseeristo perheineen käytti julkisista laitoksista etenkin kasinoa ja kylpylää. Osin sotaväeltä toimeentulonsa savat esimerkiksi parturinliikkeet ja 1900-luvun alussa perustettu kaupungin ensimmäinen kahvila. Julkisten rakennusten ohella voidaan vielä luoda katsaus yksityistaloihin. Ne jatkoivat pitkään 1700luvun puutaloperinnettä. Parempaa lappeenrantalaista asumistasoa kuvaa keskustelu, joka käytiin venäläisen kenraalimajuri Labrazinoffin saapuessa vuonna 1829 kaupunkiin muutamia päiviä ennen ilmoitettua aikaa. Hän moitti majapaikkaansa kauppiaanleski Olga Dmitrijeffin taloa. Maistraatti puolustautui selittäen, että kaikki kaupungin rakennukset olivat “vanhanaikaista arkkitehtuuria”; lesken talo ei ollut mitenkään huono, vaan sinne oli ennenkin majoitettu kenraaleja. Talossa oli maistraatin mukaan suuri sali erillisine sisäänkäytävineen, kaksi kamaria sekä huoneita palveluskunnalle. Lappeenrannan kaupunkitaloille oli monin paikoin tyypillistä korkea sokkeliosa. Tätä vaati maaston topografia ‑- rinteeseen kaavoitetun asutuksen korkeuserot olivat suuret. Yksittäisten rakennusten ulkonäöstä on säilynyt joitakin tietoja. Esim. Lappeenrantaan vuonna 1835 asettunut professori A.E. Afzelius korjasi Tyysterniemen päärakennusta eli aiempaa Saimaan laivaston komentajan asuintaloa maalaamalla sen keltaisella öljyvärillä. Katto oli punainen ja ovet, ikkunanpielet ja pilasterit maalattu helmenharmaalla. 1830-luvulta säilyneet palovakuutuskirjat kertovat keltaisen julkisivuvärin olleen muissakin rakennuksissa yleinen. Nurkkalaudat olivat valkoisia. Talot olivat yksikerroksisia ja korkeudeltaan 12–15 kyynärää. Talo saattoi olla jopa 40 kyynärää pitkä. Katot olivat yleensä päreestä ja ainakin joissakin tapauksissa maalatut punaisiksi. Suuren Esikaupungin vakuutetut rakennukset olivat vuotta 1812 nuorempia. Pohjakaavoista palovakuutukseet eivät anna tarkkoja tietoja, mutta esimerkiksi pormestari Åkerblomin vuonna 1812 valmistuneessa rakennuksessa oli yksi sali, viisi kamaria, ruokavarasto, yksi keittiö, eteinen ja kaksi porstuaa. Palovakuutus mainitsi myös neljä kaakeliuunia. 1860-luvulle tultaessa ainakin palovakuutettujen rakennusten korkeudeksi näyttää vakiintuneen 12 kyynärää. Usein vinkkelin muotoiset rakennukset olivat 20–50 kyynärää pitkiä. Tonttien ympärysaidan korkeudeksi mainittiin useimmissa tapauksissa 4 kyynärää. Sekä lautavuoratut rakennukset että aidat oli useimmiten maalattu öljyvärillä. Joissakin rakennuksissa oli jo rautapeltiset katot. 1880-luvun loppupuolella yksityinen rakennustoiminta vilkastui. Esimerkiksi Uusi Suometar kertoi rakennusinnon Lappeenrannassa nousseen vuonna 1889; etenkin Palloon oli kesän aikan rakennettu paljon. Kaupungissa asui lehden mukaan valtion rakennuksia varten kaksi rakennustaiteilijaa eli arkkitehtia ja useita rakennusmestareita, joilta yksityisetkin saivat tarpeellisia tietoja. Suomen rakuunarykmentin rakennustyöt heijastuivat siten laajemminkin ympäristöön. Vuonna 1887 Lappeenrannassa poikennut Fredrik Chydenius totesi kaupungin rakennukset maalatun yleensä joko keltaiseksi tai harmaaksi. Punaista väriä oli vain joissakin ulkorakennuksissa. Seurahuoneen ja apteekin ohella oli eräitä muitakin rakennuksia rapattu. Katot olivat valta-osaltaan pärekattoja, mutta myös asfaltti- ja peltikattoja. Nämä Chydenius mainitsi maalatun vaaleanvihreiksi. Palovakuutukset vahvistavat Chydeniuksen tiedot. Katemateriaalina mainitaan yhä useammin rautapelti tai asfalttihuopa. Rakennusten koot ja korkeudet pysyivät ennallaan. Iso osa vakuutetuista rakennuksista oli ainakin 1800-luvun loppupuolella matalia, vinkkeliin rakennettuja kadunkulmataloja.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=