234 Majoitusongelmista huolimatta kaupunkilaiset halusivat Viipurin tarkka-ampujien sijoittamista Lappeenrantaan. Castrénin mielestä intoa lisäsi se, että kyseessä oli suomalainen joukko-osasto, ja toisaalta se, että monet kaupunkilaiset saivat sotaväestä myös tuloja. Erityisesti liike-elämä vilkastui Krimin sodan aikana. Monet 600 miehen määrävahvuisen joukon jäsenistä olivat myös kotoisin Lappeenrannasta. Ainakin 1860-luvun alussa solmittiin myös useita avioliittoja lappeenrantalaisten kanssa. Liisa Castrénin mukaan Viipurin ruotutarkka-ampujista kaupungin elämässä näkyi erityisesti sen komentaja Paul Bruun ja pataljoonan adjutantti alikapteeni Valfrid Colliander. Herännäisiin kuulunut Colliander harrasti erityisesti koulutuskysymyksiä, perusti kaupunkiin kadettikouluun johtavan valmistuskurssin, piti yleisölle historiallisia esitelmiä ja saavutti suosiota “laajoilla tiedoillaan ja mestarillisella, lähes voittamattomalla esitystavallaan”. Colliander kuoli vuonna 1860 alle 30-vuotiaana. Muutkin suomalaiset ruotutarkka-ampujapataljoonat saattoivat harjoitella Lappeenrannassa. Harjoituksiin lähtö oli pataljoonien sijoituspaikoilla merkittävä tapahtuma. Esimerkiksi 4:nnen eli Kuopion pataljoonan 2. ja 3. komppanian lähtiessä kesäkuun alussa 1855 vesitse Lappeenrantaan tuli kaupunkiin lähtöä seuraamaan suuri joukko ihmisiä, jotka Kuopio Tidningin mukaan elämöivät koko päivän kaupungissa. Kun lähdön hetki koitti, oli Kuopion satama täynnä ystäviä, sukulaisia ja uteliaita. Väki hiljeni vasta kun alettiin rukoilla, laulettiin virsi ja pataljoonan saarnaaja maisteri Blåfield – ehkäpä Krimin sodan innoittamana – aloitti puheensa sanoin “Kun herra on kanssamme, niin kuka voisi olla meitä vastaan” ja jatkoi samaan tapaan. Kun laiva vihdoin lipui satamasta, sitä seurasivat hurraa-huudot. Lappeenrantaan, tai oikeamminkin Lauritsalaan, höyrylaiva Seura ja sen vetämät kolme lotjaa, johon miehet oli lastattu, saapuivat 7.6. Lappeenrannassa joukkueet harjoittelivat kaupungin lähellä olevalla kentällä ja odottivat samalla kuormastonsa saapumista Kuopiosta aina 21. päivään saakka. Tämän jälkeen pataljoona lähti Haminaan. Vuoden 1857 syksyllä oli Viipurin ruotutarkka-ampujien neljäs komppania jälleen seitsemän viikon ajan komennuksella Lappeenrannassa. Komppania harjoitteli täällä sotimisen lisäksi muitakin taitoja. Leirin päätteeksi järjestettiin komppanialle kokeet, joita seuraamaan pataljoonan komentaja oli kutsunut lappeenrantalaisiakin. Viborg-lehden kirjeenvaihtajan mukaan tilaisuudessa laulettiin ensin muutamia virsiä ja miehistö lauloi sen jälkeen neliäänisesti. Tämän jälkeen pataljoonan adjutantti Colliander kuulusteli miehistöltä aritmetiikkaa. Seuraavaksi vuorossa oli maantiede, joka lehden mukaan oli kaikkein mielenkiintoisin osa testistä. “Ilman liioittelua voi todeta, että se, kuka ei ollut läsnä tuota testiä katsomassa, ei voi ymmärtää, kuinka suuren eron lyhyt 7 viikkoa voi tehdä ihmisen tietämykseen. Kaikki maailman suuret satamat, meret, kaupungit jne. sanottiin ja osoitettiin kartalta tarkasti.” Lehti ihmetteli edelleen, kuinka miehistö oli oppinut tuon kaiken, kun samaan aikaan oli vielä harjoiteltu ja ammuttu. Suurimman ansion katsottiinkin kuuluvan luutnantti Collianderille, jolla oli ollut intoa opettaa sotilaita. Kuulustelun jälkeen majuri Bruun kiitti luutnanttia ja miehistöä ja jakoi 20 parhaalle palkinnoksi suomenkielisen Uuden Testamentin. Lisäksi saatiin vielä keittoa ja piirakkaa. Viipurin ruotutarkka-ampujat harjoittelivat maaliinampumista kaupungin lähikentällä, nykyisen lentokentän alueella. Esimerkiksi Lappeen kirkossa luettiin 29.4.1860 kuulutus, johon oli kirjoitettu: “Kuuloitus ! Tämän kautta tiedä annetaan että, Maanantaista siintä 7.p. ensitulevasta Touko kuusta alkain ja sitten joka päivä eteenpäin, Sotaväki harjoitta maalin ampumista Laagerin kangalla sillä paikalla kusta ennenkin sellaista ampumista on pijetty; jinga tähen vaaroitetaan lähestymästä mainittua kangasta ja karjaansa sinne laskemasta. Lappeenrannassa 9:nen Jaetun Tarkk’ampuja pataljonan kansselista sinä 27. päivä Huhti kuuta 1860 Överstelöjtnant Bruun” Pataljoonan komentaja everstiluutnantti Paul Bruun erosi vuonna 1867 everstin virasta mutta jäi edelleen kaupunkiin asumaan. Viipurin tarkka-ampujien Lappeenrantaan komennetun pataljoonan komentajaksi tuli Bruunin jälkeen everstiluutnantti August Bergenstråle. Suurten nälkävuosien yhteydessä suomalaiset ruotutarkka-ampujapataljoonat kuitenkin lakkautettiin ja näin myös Lappeenrannassa kokoontunut Viipurin tarkka-ampujapataljoona hajotettiin syksyllä 1868.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=