233 Pataljoonat lakkautettiin vuonna 1868, jolloin suomalaisista joukoista jäi jäljelle enää 600 kaartilaista ja 100 merisotilasta. Uudelleen suomalaisten joukko-osastojen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Venäjän sotalaitos vuonna 1874 uudistettiin yleisen asevelvollisuuden pohjalta. Suomalaisista joukko-osastoista ilmaantui Lappeenrannan seudulle ensimmäisenä Viipurin jääkärirykmentti. Se saatiin kokoon nopeasti, ja sen toiminnan lasketaan alkaneen 11.11. 181. Seuraavan vuoden maaliskuussa rykmentti siirrettiin vartiopalvelukseen Pietariin, jossa se oli elokuun loppuun vuonna 1814. Kesällä 1815 se jaettiin kahteen pataljoonaan. Toinen niistä siirrettiin syksyllä 1817 Vaasaan ja osin siitä muodostettiin seuraavana vuonna opetuspataljoona, joka taas siirrettiin vuonna 1824 Helsinkiin. Toinen rykmentin pataljoonista oli ns. miliisipataljoona, joka oli koolla harjoituksissa kuukauden ajan vuosittain. Vuonna 1817 määrättiin Viipurin läänin rykmentin pataljoonan kokoontumispaikaksi Lappeenranta. Päätöksen mukaan Lappeenrantaan sijoitettiin varusvarastoja sekä suunniteltiin marssireitit kokoontumispaikalle ja sieltä pois. Pataljoonan päällystö saapui Lappeenrantaan jo 23. toukokuuta. Päällystökokous kesti kuun loppuun asti, jonka jälkeen suurin osa päällystöstä lähti noutamaan komppaniansa Lappeenrantaan. Lappeenrannassa komppaniat järjestäytyivät ja majoittuivat. Harjoitukset pidettiin kaupungin ulkopuolella, kentällä joka 1880-luvulla laajennettiin suureksi leirikentäksi. Harjoitukset jatkuivat heinäkuuhun, jonka jälkeen komppaniat kotiutettiin. Harjoituksia johti pääosin everstiluunantti H. Wärnhjelm. Pataljoonaa kävivät tarkastamassa Lappeenrannassa rykmentin komentaja everstiluutnantti A. Broberg ja senaattori, kenraalimajuri H.C. Reuterskjöld. Harjoituksista jäi kaupunkiin muistoksi rykmentin pystyttämä Lappeenrannan taistelun muistomerkki. Vaikka Viipurin rykmentti ei ollut Lappeenrannassa varuskuntana, olivat kesäharjoitukset Castrénin mukaan säännöllisiä ja usein rykmentti jätti talveksi vartijan harjoitusten aikana asuttamilleen vanhoille Saimaan laivaston rakennuksille. Vuoden 1825 jälkeen ei niissä kuitenkaan niiden rappeutumisen vuoksi voitu enää asua, ja sen jälkeen rykmentti lienee majoitettu joko telttoihin, Lappeen harjoituskentän läheisiin kyliin, kaupunkilaisten taloihin tai linnoituksissa tyhjillään olleihin kasarmeihin. Kun jääkärirykmentit hajotettiin vuonna 1827, jatkoi sijaan perustettujen tarkka-ampujapataljoonien 6:s Viipurin pataljoona edelleen leiriharjoituksia. Suomalaiset tarkka-ampujat olivat Lappeenrannan edustalla leirillä vielä kesällä 1830. Tämän jälkeen pataljoonat lakkautettiin. Viipurin rykmentin komentajana toimi Viipurin läänin maaherra Carl Stjernvall. Hänen jälkeensä nimitettiin komentajaksi everstiluutnantti A. Broberg. Uuden vaiheen Lappeenrannan suomalaisten joukko-osastojen historiassa aloitti 9. Viipurin tarkkaampujapataljoonan perustaminen. Täällä valmisteltiin vuosien 1855 ja 1856 vaihteessa ruotujakoisen 9. Viipurin tarkka-ampujapataljoonan sijoittamista. Sen komentaja majuri Paul Bruun asettui Lappeenrantaan heti vuoden alusta tekemään järjestelyjä. Kaupunkiin varustettiin osastoa varten varustettiin sairaala, ja tohtori Dammert myi pataljoonan varusvarastoksi tontin numero 19 toisesta kaupunginosasta. Tontti sijaitsi Kuninkaankadun varrella kaupungin laidassa leirikentän puolella. Lisäksi kaupunki rakensi pataljoonalle pajan ja asukkaat majoittivat seitsemän upseeria. Viipurin tarkka-ampujapataljoona kokoontui ensimmäisen kerran jo helmikuussa Heinjoella, jossa sen tarkasti kuvernöörin apulainen eversti Aminoff. Tämän jälkeen harjoitukset pidettiin Lappeenrannassa. Pataljoonan palvelus alkoi poikkeuksellisesti, sillä vuonna 1856 tarkasti edellisenä vuonna valtaistuimelle noussut keisari Aleksanteri II Suomen matkallaan tarkka-ampujat Lappeenrannassa. Keisarin saapuessa Lappeenrantaan 29. maaliskuuta 1856 olivat tarkka-ampujat vielä kaupungissa ja keisari tarkasti joukot raatihuoneen edustalla. Majuri Bruunin toimiessa tulkkina keisari kyseli Castrénin mukaan muun muassa miesten ampumataitoa, jota nämä eivät lyhyen harjoitusajan vuoksi vielä olleet ehtineet harjoitella. Suomalaisten joukkojen ohella keisarin vierailua juhlistivat myös venäläiset tykkimiehet seisten rintamassa keisarin ruokailupaikan kauppias Savanderin talon edustalla. Keisari tarkasti myös kaupungin sotilassairaalan. Tarkka-ampujien ruotumiehet lienevät kesästä 1857 lähtien harjoitelleet säännöllisesti Lappeenrannassa. Vakituisempaa kaupungissa oloa merkitsi vuonna 1862 viidelle aliupseerille ja 22 miehelle järjestetty erityisharjoituskokoussarja, jota varten kaupungista vuokrattiin erillinen kouluhuone.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=