257 12.2 Rykmentin ensimmäiset vuodet Suomen rakuunarykmentti perustettiin asteittain kenraalikuvernöörin Suomen sotaväelle 20. kesäkuuta 1890 antaman päiväkäskyn mukaan. Komentajaksi määrättiin everstiluutnantti Oskar Theodor Schauman, joka oli valmistunut vuonna 1868 Suomen kadettikoulusta, palvellut sen jälkeen Pihkovan henkirakuunarykmentissä ja oli jäsenenä ratsuväkikomiteassa. Rakuunarykmentin päiväkäskykirjat alkavat elokuussa. Ensimmäinen päiväkäsky kertoi, että 27. elokuuta 1889 tuli rakuunarykmenttiin kuudennesta Mikkelin tarkka-ampujapataljoonasta komennukselle aliupseerien Skipparin ja Saarisen johtamia tarkka-ampujia. Pitkin syyskuuta saapui Lappeenrantaan tarkka-ampujapataljoonista komennettuja miehiä aina muutaman miehen ryhminä. Osa miehistä lähetettiin takaisin omiin pataljooniinsa. Tarkka-ampujat toimivat Lappeenrannassa yövahteina varushuoneella ja lähetteinä, aliupseerit päivystäjinä talleilla ja opetuskomennuskuntaeskadroonassa. Osa liittyi myöhemmin perustettuun opetuskomennuskuntaan. Rakuunarykmentti tarvitsi toimintaansa varten suuren määrän rehua ja ruokaa. Se hankki rehun useilta toimittajilta: Lappeenrannan ympäristön talollisilta ja muilta toimitussopimusten mukaan. Ruokatarvikkeiden hankkimiseksi rakuunarykmentille pidettiin syyskuun alussa 29. reservikomppanian kansliassa ensimmäinen huutokauppa. Lappeenrantaan sijoitetut sotilaat ruokailivat syyskuun 6. päivään asti reservikomppaniassa, mutta sitten järjestettiin oma ruokailu. Pihkovan henkirakuunarykmentistä siirretty luutnantti Alfred Lucander saapui Lappeenrantaan 29. syyskuuta 1889. Schaumanin adjutantti Lucander johti rykmenttiä muun muassa kun Schauman matkusti sotaväen päällikön käskystä marraskuun lopussa 1889 vajaaksi viikoksi Helsinkiin. Ratsumestari Johannes Nyberg, aliratsumestari Axel Sandberg, luutnantti Johan Maexmontan ja everstiluutnantti Carl Schulman määrättiin Lappeenrantaan helmikuun 28. päivänä 1890. Näistä ainakin Jekaterinoslavin rakuunarykmentissä palvellut Schulman tuli Lappeenrantaan maaliskuun puolivälissä. Maaliskuun 26. päivänä senaatti määräsi rykmentin lääkäriksi Maximilian Buchin ja eläinlääkäriksi Hannibal Graaen. Everstiluutnantti Schulman vastasi talousasioista, adjutantti, kassanhoitaja ja majoitusmestari oli luutnantti Lucander, opetuskomennuskunnan päällikkönä toimi ratsumestari Nyberg ja muina upseereina aliratsumestari Sandberg ja luutnantti Maexmontan. Maaliskuun alussa 1890 oli Lappeenrannassa rakuunoita seuraava määrä: Esikuntaupseereja 2 Muita upseereja 4 Aliupseereja 47 Trumpetisteja 2 Jefreittereita eli korpraaleja 2 Vanhemman luokan aseettomia 5 Nuoremman luokan aseettomia 3 Tarkka-ampujia 29 Siviilivirkamiehiä 2 Upseerihevosia oli Lappeenrannassa 5 kappaletta, rintamahevosia 47 ja kuormastohevosia 2. Huhtikuun 1. päivänä perustettiin rakuunapataljoonaan komennetuista tarkka-ampujista opetuskomennuskunta. Siihen kuului yhteensä 18 vanhempaa ja 25 nuorempaa aliupseeria sekä 2 jefreitteria. Opetuskomennuskunnan miehet olivat, Vanhempi kuormastoaliupseeri Kaarlo Nopanen Vanhemmat aliupseerit Kaarlo Flöjt Gustaf Wäätänen Karl Tuominen Johan Pellinen Johan Heinonen Johan Friman Viktor Tiili Anders Perälä
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=