256 ehdotuksen käsittelyssä ja kehotti valikuntien jäseniä omistautumaan tälle työlle täydellisesti ja lisäksi kuulemaan asiantuntijoita. Nya Pressen palasi 26.4. 1888 samaan kysymykseen ja pohti ensin yleisen asevelvollisuuden olemusta. Aihe oli ratsuväkikysymyksen mukana tullut taas keskustelun alaiseksi. Asevelvollisuus piti soveltaa maan olojen mukaiseksi. Suurvaltain armeijaorganisaatiota ei kannattanut kopioida, vaan täällä piti löytää sopiva keskitie Sveitsin miliisijärjestelmän ja vakituisen armeijan välillä. Lehden mukaan ratsuväkikin oli aluksi aiottu organisoida miliisijoukkojen tavoin. Tästä oli kuitenkin luovuttu, ja ratsuväkikomitean esittämässä organisaatiossa joukkojen ja reserviläisten suhdetta muutettiin, reserviläisistä tuli vain täydentävä instituutio. Nya Pressen palasi seuraavassa numerossa vielä armeijan organisaatioon, ja kirjoittaja esitti jonkinasteisiin miliilisjoukkoihin siirtymistä. Ratsuväestä hän totesi, että sitä tuskin perustettaisiin komitean ehdotuksen mukaisessa muodossa. Sen sijaan parempana mallina hän piti sotaministerin memoriaalia tai Finsk Militär -lehdessä vuonna 1885 esitettyä mallia. Lopuksi arveltiin ratkaisun tuskin syntyvän näillä maapäivillä. Nya Pressenin artikkeliin vastasi nimimerkki W.S., koska lehdessä oli haettu tukea W.S:n artikkelista Finsk Militär -lehdessä vuonna 1885. Hänen mukaansa miliisijärjestelmä armeijan organisaationa ei sellaisenaan riittänyt puolustuksen lujittamiseen. Ratsuväki piti hänen mielestään organisoida toisin kuin jalkaväki. Jalkaväen reserviläiset eivät näet 90 päivässä ehtineet saada riittävää koulutusta – miten tämä sitten onnistuisi ratsuväelle, jolla oli huomattavasti enemmän oppimista: koko jalkaväkikoulutus ja lisäksi vielä hevoset. W.S. tiesi ratsuväen palvelusajaksi harkittavan 10–12 kuukautta. Ratsuväki täyttäisi ilmeisesti osittain jalkaväen tehtävät ja osittain sillä olisi omat tehtävänsä. Tämä onnistuisi parhaiten kahden rykmentin organisaationa. Ratsuväkikomitean ehdotuksessa W.S. näki paljon hyvää, ja nykytilanteessa se oli lisäksi ainoa kelvollinen. Toukokuun lopussa senaatti päätyi yhteen rauhanaikaiseen rykmenttiin. Ratsuväen reservi päätettiin perustaa komitean ehdotuksen mukaan. Perustamiskustannukset tingittiin 895 190 markkaan. Rakuunarykmentin tuli vuoden 1888 valtiopäivillä tehdyn ja myöhemmin vahvistetun päätöksen mukaan käsittää kuusi eskadroonaa. Sodan aikana joukkoihin lisättäisiin varaeskadroona. Nimeksi tuli Suomen rakuunarykmentti. Ratsuväen asettamisen ja kasarmien rakentamisen laskettiin vaativan noin kaksi miljoonaa ja vuosittaisen ylläpidon miljoona markkaa. Tämän vuoksi, vaikka ratsuväki perustettaisiin asteittain, varainhoitokaudelle 1889–1891 koituivat 1 900 000 markan kulut. Maan edun mukaisena pidettiin, että rahat otettaisiin jo ennestään sotalaitoksen käytössä olevista varoista. Koska näitä ei ollut budjetoitu rakuunarykmenttiä varten, niin keisari ehdotti varain hankintaa suuntaamalla sotilashuonekassaan ja sotilasvirkatalokassaan kertyvät maksut esimerkiksi ruotujakolaitoksen ja muitten vanhempien asetusten perusteella vuoden 1889 alusta yleiseen sotilaskassaan. Sen tulot lisääntyisivät siten 160 000 markkaa vuodessa eli vuosina 1889–1891 yhteensä 480 000 markkaa. Lisäksi piti sotilasvirkatalokassaan kertynyt pääoma siirtää yleiseen sotilaskassaan ja virkatalonhoidosta aiheutuneet menot siirtää yleisen sotilaskassan menoihin. Näin kertyisi ratsuväen kustannuksiin 870 000 markkaa. Kokonaissummasta puuttui vielä 550 000 markkaa. Viipurin Uutisten mukaan keisari pitit tätä summaa liian pieninä uusien verojen säätämiseksi eikä säätyjen budjetistakaan rahaa liiennyt. Summa katsottiin voitavan lainata valtion uloslainausrahastosta korottomana yleiseen sotilasrahastoon. Takaisinmaksu voitiin jakaa usealle vuodelle. Lappeenrannan Uutisten mukaan rykmentin ensimmäiset miehet astuisivat palvelukseen 1.11.1890. Silloin perustetaisiin kolme eskadroonaa kahdeksanruotuisin plutoonin(joukkuein). Toinen saapumiserä tulisi marraskuun ensimmäisenä 1891 ja kolmas vuoden 1992 marraskuun ensimmäisenä. Tämän jälkeen rykmentti olisi täysilukuinen. Alipäällystön ensimmäistä kantajoukkoa varten Lappeenrannan Uutiset tiesi ehdotetun opetuskomennuskuntaa, joka aloittaisi toimintansa 1.4.1890. Rykmentin miehistössä olisi rauhan aikana 37 upseeria ja 6 siviilivirkamiestä, joista 2 lääkäriä, sekä 811 aliupseeria, sotilasta ja aseetonta. Hevosia piti olla 667. Lappeenrannan Uutisten mukaan rakuunoitten puku olisi Suomen tarkka-ampujapataljoonien kaltainen, mutta housut siniharmaat ja vaatteet leikattaisiin ratsuväkikuosiin.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=