263 kreivi Heyden, joka seuraavana päivänä tarkasti leirikentän ja vieraili Lappeenrannan reservikomppanian ohella myös rakuunarykmentin kasarmeilla. Samana päivänä luovutettiin sairaalarakennus rykmentille. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla rakuunoiden koulutus oli edistynyt jo niin pitkälle, että vaativia rykmentin yhteisharjoituksia alettiin pitää kolmasti viikossa. Aiemmin niitä oli vain kahdesti viikossa. Leirin aikana rakuunapataljoona hioi taitojaan osallistumalla useaan paraatiin ja muun muassa yöharjoitukseen, jossa rakuunat toimivat kolmen eskadroonan vahvuisina etujoukkoina. Erään harjoituksen johti itse kenraalikuvernööri Heyden, ja siihen otti osaa myös kolme tykistöpatteria. Tämä eräänlainen ennakkoharjoitus tulevaa keisarivierailua varten sujui hyvin, ja kenraalikuvernööri toivoikin, että myöhemmin keisarin läsnä ollessa pidettävä harjoitus menisi yhtä hyvin. Elokuun viidentenä koitti vihdoin suuri päivä – keisaripari saapui Lappeenrannan leirille. Junan tullessa neljän aikaan olivat kaikki Lappeenrannan leirijoukot radan varressa junaa vastaanottamassa. Rakuunat olivat vasemmalla sivustalla ja siten ensimmäisinä keisarin junaa vastassa. Seuraavana päivänä keisari seurasi harjoitusta runsaan seurueen kera leirialueen vasemmalla sivustalla. Kun toinen ja kolmas eskadroona valmistautuivat harjoituksen mukaiseen hyökkäykseen, ratsasti keisari lähemmäksi rintamaa tarkastellakseen tarkemmin suomenhevosia. Samalla keisari kyseli rykmentinkomentajalta ja upseereilta suomenhevosten kelvollisuutta ratsuksi ja venäläisistä ratsuväkirykmenteistä poistetuista hevosista. Manööverit leirikentällä kestivät tunnin ja vartin ja päättyivät hyökkäysharjoitukseen. Sen jälkeen keisari ratsasti joukkojen edessä ja esitti kiitoksensa päivän harjoituksesta, johon hän oli sanojensa mukaan täysin tyytyväinen. Tämän jälkeen käytiin myöhäiselle aamiaiselle, johon osallistui keisariparin lisäksi lukuisia sotilashenkilöitä. Aamiaisen jälkeisessä paraatissa kaikki leirille osallistuvat joukot oli sijoitettu muodostelmaan leirikentälle. Keisari kulki seurueineen sotilasrivistöä pitkin ja tervehti joukkoja. Tämän jälkeen alkoi itse paraati. Jalkaväki marssi komppanioittain kärjessä, näiden jälkeen seurasi tykistö ja viimeisenä Suomen rakuunarykmentin kolme eskadroonaa. Rykmentin päiväkirjan mukaan paraati meni ahkeran harjoittelun ansiosta kohtuullisen hyvin. Aiemmin rykmentillä oli ollut vaikeuksia pysyä paraatimuodossa – ilmeisestikin kokemattomien miesten ja uusien hevosten vuoksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=