262 määrään. Everstiluutnantti Schauman oli aluksi virkaa tekevä rykmentinkomentaja. 6. tammikuuta 1891 hänet ylennettiin evertiksi ja määrättiin vakituiseksi. Adjutantiksi luutnantti Alfred Lucanderin tilalle tuli helmikuussa 1891 luutnantti Georg von Essen. Rykmentin ensimmäisistä upseereista kuoli helmikuun 20. päivänä vaikeaan sairauteen aliratsumestari Axel Sandberg. Hänet haudattiin Lappeenrannan vanhalle hautausmaalle. Sandbergin sijaan kolmannen eskadroonan päälliköksi tuli aliratsumestari Adolf Aminoff. Myös toisen eskadroonan päällikkö vaihtui, sillä vuoden 1891 tammikuussa komennettiin ratsumestari Johannes Nyberg Pietariin upseeriratsuväkikouluun ja hänen tilalleen aliratsumestari Ernst Baeckman. Maaliskuun lopussa 1891 oli nuorten hevosten koulutus edistynyt niin pitkälle, että niitä pystyttiin ratsastaessa ohjaamaan jo yhdellä kädellä. Samoin asevelvollisten ratsastustaidossa oli päästy opettelemaan ratsastusta vain yhdellä kädellä. Merkkitapaus oli myös upseerikerhon avaaminen. Rykmentinkomentaja Schauman määräsi sen avattavaksi huhtikuun 3. päivänä 1891. Kerhon sisustaminen vei oletettua kauemmin, mutta kalustukseen oltiin tyytyväisiä. Samana iltana upseeristo kokoontui ja iltaa juhlistettiin musiikilla. Maaliskuun 10. päivänä 1891 rakuunarykmenttiä kuohuttanut tapaus jäi vaivaamaan pitkäksi aikaa upseeriston ja miehistön mieltä. Tällöin ruokailusta poistuvaa ensimmäisen eskadroonan rakuuna Kaipaista pistettiin puukolla rinnan vasempaan puoleen. Kaipainen kulki piston jälkeen vielä muutamia askelia ruokasalin rappusia pitkin, ennen kuin lyyhistyi maahan. Rakuunarykmentin sairaalaan vietyä uhria ei voitu enää pelastaa. Puukottajaa ei välittömästi tavoitettu, vaikka aseen etsimiseksi tarkastettiin muun muassa kaikki kaapit ja vaatteet. Myös Kaipaisen kanssa samaan aikaan ruokailussa olleita kuulusteltiin. Teon tekijää ei kuitenkaan rakuunarykmentin omin voimin saatu selville. Vasta useiden sota-oikeuden istuntojen ja todistajien kuulustelujen jälkeen tekijäksi selvisi toisen eskadroonan rakuuna Lundgrén, joka tuomittiin 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen. Suomen sotaväen päällikkö Georg Ramsay tarkasti maaliskuun 13. päivänä rakuunarykmentin. Hän saapui Lappeenrantaan kolmelta ja aloitti klo 17.30 rakennusten ja tilikirjojen tarkastuksen. Seuraavana päivänä pidettiin rintamaharjoitus, hevostarkastus ja tutkittiin upseereiden, aliupseereiden ja miehistön ratsastustaitoja. Harjoitusten jälkeen Ramsay kiitti rykmentin komentajaa, upseeristoa, aliupseereja ja miehistöä hyvästä harjoituksesta ja piti rykmentin edistymistä muutenkin hämmästyttävän nopeana vaikeisiin aloitusolosuhteisiin nähden. Ramsay arveli tulossa olevan keisarivierailun näin ollen varmaankin sujuvan hyvin. Rykmentin ensimmäisen vuosijuhlan kesäkuun neljäntenä 1891 aloitti kello 11.00 paraati ja jumalanpalvelus. Juhlaan oli kutsuttu Lappeenrannan ja Lappeen pitäjän tärkeimmät edustajat ja eri sotilasosastojen edustajia. Komentajan tervehdyksen jälkeen pidettiin lyhyt rukoushetki. Tämän jälkeen huudettiin komentaja Schaumanin johdolla eläköötä muun muassa keisarille ja kenraalikuvernöörille, paroni Ramsaylle ja kenraalimajuri Renvallille sekä upseeristolle. Komentaja Schaumanille taas huudettiin hurraata everstiluutnantti Schulmanin johdolla. Paraatin jälkeen oli upseerikerholla lounastilaisuus. Iltapäiväksi oli miehistölle erilaisia kilpailuja. Maneesissa koeteltiin ratsastustaitoa nuorilla suomenhevosilla, aliupseerit kävivät kilparatsastuksen 3/4 virstan radalla, jossa oli kolme estettä. Esteratsastuskilpailu järjestettiin myös asevelvollisille. Kilpailtiin myös siitä, kuka parhaiten pystyi pistämään sapelillaan laukkaavan hevosen selästä ilmassa roikkuvaan renkaaseen. Rakuunarykmentin päiväkirjan mukaan kilpailut järjestettiin miehistön viihtyvyydeksi – kuitenkaan unohtamatta niiden koulutuksellista merkitystä. Päivän päätti esteratsastuskilpailu ja useat rykmentille vuosipäivän johdosta lähetetyt onnittelusähkeet. Kesäkuussa päiväpalveluksen aloitti yleensä lähtö kasarmeilta harjoituksiin kello kahdeksalta. Takaisin tultiin iltapäivällä neljän tai viiden aikaan. Rykmentinkomentaja Schauman piti kesäkuun 19 päivänä kahdeksasta neljään kestäneen harjoituksen. Raskaan ja vaikean harjoituksen perusteella Schauman piti ratsuväen taitoja jo sangen hyvin hallittuina joitakin pienempiä puutteita lukuun ottamatta. Heinäkuussa 1891 Suomen rakuunarykmentti osallistui vuoden merkittävimpään tapahtumaan Lappeenrannassa – asevelvollisten kesäleiriin. Sen yhteydessä kaupunkiin saapuneet merkkihenkilöt tutustuivat myös uuteen joukko-osastoon ja sen kasarmialueeseen. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä kaupunkiin saapui sotaväen päällikkö paroni Ramsay, seuraavana päivänä kenraalikuvernööri
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=