290 sotilaskoti, sittemmin vuonna 1928 Hämeen ratsurykmentin kantaeskadroona majoitettiin vanhalle venäläiselle leirialueelle eli silloiselle uudelle kasarmialueelle. Myöhemmin alueelle sijoitettiin aliupseerikoulu. Uudelle kasarmialueelle rakennettiin ensimmäisessä vaiheessa majoitusrakennus ja talli. Rakennukset valmistuivat vuonna 1937. Nykyään varusvarastona toimiva tallirakennus oli satulakattoine ja suorakaiteen muotoinen rakennus. Puolustusministeriön arkkitehtien suunnitteleman kasarmirakennuksen pohjakaava koostui kymmenestä vierekkäin sijoitetusta 71 neliön tuvasta ja sen edustalla sijainneesta käytävävästä. Portaikot, pesutilat ja käymälät sijaitsivat rakennuksen päädyissä. Rakennus oli alun perin kolmikerroksinen. Vuonna 1981 rakennukseen lisättiin neljäs, kavennettu kerros. Ulkoapäin valkeaksi rapattu kasarmirakennus oli ajan rakennustyylin funktionalismin edustaja koristelemattoman, valkoisen ulko-asunsa ja muusta rakennusmassasta kohoavien porrastornien puolesta. Myös rakennuksen neliön muotoiset ikkunat muistuttivat aikakauden lappeenrantalaisten funktionalististen talojen ikkunamalleja, vaikkakaan kyseessä eivät ole nauhaikkunat. Tiukasta funktionalismista poikkeavaa oli rakennuksen satulakatto ja räystään korostaminen. Vielä vuonna 1939 alueen lounaisreunaan valmistui korjaus- ja puutyöpaja, nykyinen korjaamo sekä sen viereen autohalli, nykyinen ajoneuvohuoltamo. Sotien jälkeen uuden kasarmialueen eli nykyisen Päällystöopiston alueella rakennettiin jälleen uusia rakennuksia. Varuskunta-alueen pommituksissa talvisodan aikana paloi yhdeksän tallia. Varuskunta-alueelle putosi pommeja myös maaliskuun alussa, Lappeenrannan viimeisen talvisodan pommituksen aikana, jolloin kaupunkiin pudotettiin yli tuhat pommia. 13.3.2 Tilanne sotien jälkeen Kasarmirakennukset olivat toisen maailmansodan jälkeen heikossa kunnossa. “Karjalan tykistöä” -kirjan elävän kuvauksen mukaan: “Monien vuosikymmenien takaisista kerroksista karissut maali, pinttynyt tummuus ja lähtemätön vanhan haju, muhkuraiset, tervatut puulattiat, kolkot porraskäytävät ja suuret tuvat tekivät ainakin vastatulleisiin alokkaisiin masentavan vaikutuksen”. Lappeenrannan kasarmitilanne vastasi muun maan tilannetta. Suomen alueelle oli jäänyt noin 2/3 sotia edeltäneen kauden kasarmeista. Itärajan läheisyyteen oli kuitenkin rakennettu parakkivaruskuntia, joissa oli huomattavasti tilaa, ja länsirannikon satamakaupungeissa oli saksalaisten joukkojen rakentamia parakkikyliä. Sotien aikana rakennettuja parakkeja oli Suomen puolella yli 13 600 kappaletta. Pääosin autonomian kaudella rakennetut kasarmit olivat kuitenkin päässeet pahasti
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=