327 Äänislinnaan suorittamansa marssin jälkeen ja taisteli sen jälkeen loppusodan jalan. Hevoset lähetettiin Äänislinnasta Lappeenrantaan. Lappeenrannassa ratsuväen koulutuskeskus otti hoitaakseen myös Hämeen ratsurykmentin hevoset. Sodan päättyessä oli Lappeenrannassa hevosia yhteensä noin 1 300. Lappeenrannan leirikenttää käytettiin sotien aikana ilmavoimien tukikohtana, välirauhan aikana kenttä taas oli paalutettu mahdollisten maahanlaskujoukkojen varalta. Ilmavoimien osastoista toimi Lappeenrannassa Suur-Merijoella perustettu Lentolaivue 10 alkaen 11.10.1939. Laivue suoritti muun muassa tiedustelulentoja Kannakselle. Loppuajan talvisodasta laivue oli hajautettuna Taipalsaarella ja Puumalassa. Myös Lentolaivue 24 toimi osin Lappeenrannassa. Ilmailukenttävarikko 1 oli Lappeenrannassa 14.10.1939 alkaen, ilmatorjuntajoukoista oli kaupungissa 23. raskas ilmatorjuntakonekiväärijoukkue. Lappeenrannassa toimi myös Ilmavalvontapaikalliskeskus. 16.6.1944 siirrettiin Lappeenrantaan Immolasta Hävittäjälaivue 24. Messerschmitt-laivue ampui 19.6.1944 kaupunkia pommittaneista venäläisistä koneista alas 11 kappaletta. Myöhemmin taas venäläiset koneet hyökkäsivät lentokentälle. Hävittäjälaivue 24 hajoitettiin juhannuksena siten, että osa koneista siirrettiin Taipalsaarelle. Venäläisten joukkojen suurhyökkäyksessä kesäkuussa 1944 Kannaksella hajosivat monet suomalaiset joukko-osastot täysin. Näiden joukko-osastojen sotilaista hakeutui yli 10 000 Lappeenrannan varuskuntaan tullakseen taas siellä palautettavaksi joukko-osastoihinsa. Osa sotilaista ei ilmoittautunut viranomaisille ja heidät katsottiin paenneiksi. Tällaisia sotilaita vangittiin ja heitä säilytettiin sotilaspiirin esikunnan rakennuksissa. Toivasen mukaan Lappeenrannassa toiminut kenttäoikeus tuomitsi kesäkuun loppupuolella useita kymmeniä karkureita teloitettaviksi. Ammutut haudattiin joukkohautoihin esikunta-alueelle. Varuskunnan vakinaisista joukko-osastoista Hämeen ratsurykmentti jalkautettiin sodan jälkeen Kouvolassa 10.11.1944. Ratsurykmentti ei enää palannut Lappeenrantaan, sillä vaikka rykmentti perustettiin myöhemmin uudelleen, tuli sen sijoituspaikaksi Lahti. Uudenmaan rakuunarykmentti sen sijaan palasi vanhaan varuskuntaansa. Rykmentti kuljetettiin sodan päätteeksi junalla Kouvolaan, ja sieltä se marssi 2.11.1944 Lappeenrantaan. Hämeen ratsurykmentin siirtyessä Lahteen lakkautettiin Ratsastava patteri. Jääkäripataljoona 1 sijoitettiin Vaasaan.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=