Taustaa Pumppuhuonerakennuksesta
Lappeenrannan varuskunnan laajennuksen yhteydessä 1890 -luvulla tuli esille vesihuollon järjestäminen. Saimaan pintatasoa paljon korkeammalla sijaitsevana ja runsaan hevosmäärään 600-800 vuoksi kasarmialueen katsottiin tarvitsevan vesijohdon.
Varuskunnan laajuus huomioiden vesihuollon järjestäminen oli vaikea ratkaistavaksi. Rakennuskasarmien suunnittelija Sebastian Gribenbergin mukaan kaivoja tarvittaisiin ”kolossaalinen” määrä vesihuollon jäjestämiseksi ja edes nekään tuskin riittäisi. Jo tuon vuoksi oli päätetty vesi nostaa varuskunta-alueelle länsipuolen syvästä lahdesta. Lappeenrannan varuskunnan suuren miesmäärän ohella piti puhdasta vetta saada 800 hevoselle. Gribenberg piti parhaana mahdollisena, että puhdas Saimaan vesi nostettaisin pumppuhuoneen kautta maanalaista putkea pitkin varuskunnan rakennuksissa sijaitseviin vesisäiliöihin. Sen kun tulisi olla 6-8 asteen lämpöistä myös talviaikana koska hevosille kylmän veden juottaminen olisi vahingollista ja jäätyisi putkissa.
Pumppuhuone, jossa 4 hp Worthinton´in suorastaaan vaikuttava höyrypumppu sekä koneenhoitajan asunto, joka sijaitsi rannalla. Johtotorvi oli noin 100 metriä rannasta ja siili, jonka suojaksi jäitä ja muuta vahinkoa vastaan on laitettu k. duc´dalbeja, on 3 m syvällä. Johtotorvi, 200 metriä pitkä 100 mm. lävistäjällä, nosti veden 60.000 litraa vesisäiliöön vetävä . Säiliö oli läntisimmän sotilaskasarmin vinnillä (rannan puoleinen isoa kasarmi). Veden painokorkeus on 45 metriä. Säiliö oli huoneessa, joka lämmitettiin kahdella uunilla vinniltä käsi, joten siis veden lämpö säiliössä aina korkeammalla jäätymispistettä. Säilöstä johdettiin vesi sotilaskasarmin pesuhuoneeseen, artelliikeittiöön, talleihin, maneeseihin, upseereiden leipomotupaan sekä veden säilyttämiseen naideinen alipäälliköiden asunnossa. Jokaisesta tallista löytyy vesijohto ja letku tulipaloa varten.
Kun tuon Pumppurakennuksen päätimme ottaa haltuun ja kunnostaa saatoimme todeta, että rakennuksen runko oli jykevästi paikallaan. Katon vuotokohdat ja rakennemurtumat pakottivat sen aukaisemaan. Tiiliseinät olivat täynnä maalauksia. Sisätiloiltaan rakennus on kunnostettava kokonaisuudessaan. Ovet ja ikkunat oli uusittava. Tuon jälkeen voimme alkaa vasta sen ulkoalueita ehostamaan ja täydentämään. Jo suunnitteluvaiheessa oli päätettävä tuleeko ko rakennus vain kesäkäyttöön vaiko ympärivuotiseen.
Jo tuon rakennuksen kunnostuksen käynnistämisvaiheessa uskoimme talkoohenkeen ja materiaalin hankinnassa yhteistyötä tarjoaviin yrityksiin. Lisäksi merkittävässä määrin on tätä mahdollistanut heti alkuvaiheessa Eksp Säästöpankkisäätiö ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Leirin ja Pallon kaupunginosayhdistys ry
Saimaan Latu ry
Rakuunamäen Pumppuhuone ry
Pumppuhuoneen tarina
Kasarmialueen vesijohtojärjestelmää hoitamaan tarvittiin vettä Saimaasta nostamaan pumppu, sen suojaksi pumppu-huone ja pumppua hoitamaan palkatulle miehelle asunto. Näitä varten rakennettiin aivan kasarmialueen länsireunaan Saimaan rantaan yhdistetty koneenkäyttääjän asunto ja pumppuhuone (rakennus n:o 43). Yksikerroksisen, aumakattoisen rakennuksen toinen pääty oli tiilinen. Tämä osa rakennusta toimi pumppuhuoneena. Väliseinän takana oli koneenkäyttäjän puisen asunnon eteinen. Rakennuksen valmistusvuosi oli 1892.