120 tupia” eli ilmeisestikin seiniltään kalkittuja ja uloslämpeäviä huoneita. Lisäksi talonpojilla rakennutettiin sotamiehille pieniä majoitustaloja pitäjiin. Vanhan Suomen sotilasrakentaminen, ja Lappeenrannan kaavoitus ja rakentaminen sen osana, voidaan siten nähdä osana koko alueen alistamista sotilaallisten tarpeiden käyttöön. Alueen voi nähdä Michel Foucaultin tavoin (sotilaallisen) vallan kohteena ja maalitauluna. Foucaultin mukaan 1600-luvulta lähtien opittiin tiedostamaan ruumis vallan kohteena; ruumista pyrittiin, etenkin armeijoissa, manipuloimaan ja kouluttamaan siten, että siitä tuli hyvin toimiva “kone”. Tässä oli tärkeänä välineenä kuri. Toinen tarvittava vallan väline oli lokalisointiperiaate: jokaiselle yksilölle määrättiin oma ruutu. Näiden periaatteiden noudattaminen aiheutti Foucaultin mukaan muun muasssa arkkitehtonisesti hierarkkisia tiloja, ruutuihin ja jonoihin järjestettyjä tiloja, jotka olivat verrannollisia esimerkiksi sotilaalliseen hierarkiaan ja äksiisiharjoituksiin. Vanhan Suomen linnoitukset, tai itse asiassa koko maantieteellinen alue Kymijoelta Pietariin, voidaan tämän tulkintamallin mukaan nähdä monimutkaisena koneena, jonka pienimpänä yksikkönä ja moduulina, jonka mukaan koko linnoitusketju oli rakennettu, oli yksittäinen sotilas. Vanhan Suomen linnoitetut kaupungit, linnakkeet, majoitustalot ja “valkeat tuvat” olivat siten laajan, Pietarista johdetun ja valvotun sotilaallisen kokonaisuuden osia. Lappeenrannan asemakaava ja sen perusteella muodostunut kaupunkirakenne voidaan tulkita yhdeksi tämän koneiston osaksi. Kaava oli siellä laadittu lokalisointiperiaatteen mukaan ruutukaavaksi, jossa sotilaita varten rakennettiin kurin mahdollistavia kasarmirakennuksia. Siviiliasutus oli siirretty omaan helposti valvottavaan ruutuunsa, linnoituksen edustalla sijaitsevaan esikaupunkiin. Linnoitus itsessään toimi hierarkkisen sotilaallisen kurin alaisuudessa ja oli myös kaavoitettu näiden periaatteiden mukaisesti. Keskiaukiolla sijaitsivat hierarkkisesti korkeammalla olevien rakennukset, kun taas alempien osapuolien rakennukset olivat laidempana. Keskusaukion keskellä taas sijaitsi päävartio, jonka kautta Benthamin Panopticonin tapaan valvottiin sotilaallisen koneiston moitteetonta toimintaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=