198 voitiin pitää muun muassa rykmentin upseereiden käskynjako. Talon julkisivu koostui kahdesta ulkonevasta sivurisaliitista ja niiden keskelle jäävästä rakennusrungosta. Sivurisaliitteja korosti päätykolmio. Rikkaimmin muotoiltu oli rakennuksen “virallinen”, virka-asioiden hoitoon tarkoitettu pääty. Sokkelin yläpuolen vaakalautojen jälkeen seurasi lyhyt vaakalistaan päättyvä pystylaudoitus. Tämän jälkeen seinän peitti kulmien pystylautojen rajaama vaakalaudoitus, kunnes tultiin parioven katoksen yläpuolelle. Siinä vaakalaudoitus päättyi vaakalistaan, jonka yläpuolella oli lyhyestä pystylaudasta koostuva horisontaali kaistale, joka palkiston tapaan “tuki” sen yläpuolella sijaitsevaa vaakalautaista karniisia. Näin päätyyn muotoutui klassisen arkkitehtuurin tympanonia jäljittelevä tila. Päätykolmion keskiosan peitti pystylaudoitus, ja keskelle sitä oli sijoitettu ullakolle avautuva y-kehyksinen ikkuna. Räystäslinjan alustaan oli sijoitettu konsolirivistö ja päätykolmion katolle rakennuksen ainoa kattoratsastaja. Muualla rakennuksessa tyydyttiin vaatimattomampaan muotoiluun. Seinien alaosassa oli vaakalaudan rajaama pystylaudoitus, varsinainen seinä oli vaakalaudoitettu ja räystään alaosa oli jälleen vuorattu pystylaudoituksella. Huomionarvoisaa oli kuitenkin pystyvuorauksen jäsentely. Siihen oli sijoitettu varsinaisesta seinäpinnasta ulkonevia lautoja friisimäiseksi kokonaisuudeksi. Alemman pystyvuorilaudoituksen ulkonevat laudat oli sijoitettu T-puitteisten ikkunoiden kehyslautojen kohdalle, yläosan pystyvuorauksessa “triglyyfit” olivat tiheämmässä. Siten laudoitus ei ollut pelkästään dekoratiivinen elementti, vaan seinäpinnasta ulkonevilla pystyillä laudoilla ja niiden jatkona olevilla ikkunakehyksillä luotiin klassismin tektoninen jäsentely – illuusio siitä, että ne tukivat yläpuolella olevaa “friisiä”. Komentajan asuinrakennuksen ulkorakennus (rakennus n:o 2) sijaitsi asuinrakennuksen pohjoispuolella, Reichardtin huvilatontin vieressä. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen. Molemmissa päädyissä oli kapeat eteiset. Toisessa päädyssä oli rengille tarkoitettu eteisen ja lämmitettävän tuvan muodostama asunto, keskellä vaunuliiteri, toisessa päädyssä talli, josta pääsi myös ullakolle, ja viimeisenä rakennuksen kapeammassa päätyosassa kahden erillisen huoneen muodostama käymälä. Sinne johtivat ulkoportaat komentajan talon puolelta sekä myös ulkorakennuksen takaa. Rakennuksen julkisivussa oli jykevähkön sokkelin päällä olevan vaakalaudan päälle sijoitettu lyhyt pystylaudoitus, sitten seurasi pääosan seinäpinnasta kattava vaakalautavuoraus ja räystään alla jälleen pystyvuoraus. Julkisivun jaottelivat osiin laudasta muodostetut pystypilasterit sijoitettuina väliseinien
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=