Lappeenrannan varuskuntahistoria

23 3.2 Rajankäynti Lappeenrannan seudulla Linnoitus- ja kaavoitustöitä Lappeenrannassa edelsivät uuden rajalinjan määrittely ja pääasemapaikkanaan Lappeenrantaa pitäneen rajakomission työskentely. Rajaneuvotteluiden yhteydessä rajakomissiossa työskennelleet linnoitusupseerit kartoittivat Suomesta linnoituksille sopivia paikkoja. Vuoden 1722 alussa Ruotsin ja Venäjän välistä rajankäyntiä saapui Ruotsin puolelta johtamaan linnoituskonttorin päällikkö Axel Löwen. Komission 25 kokouksesta pidettiin Lappeenrannassa 12. Löwen oleskeli Suomessa yhteensä 15 kuukautta, joista Lappeenrannassa yhteensä noin 8 kuukautta. Rajankäynnissä Löwenin apuna oli ensin Liivinmaan linnoitusprikaatista paikalle komennettu everstiluutnantti Rosenborg. Hän kuitenkin kuoli pian Lappeenrantaan saavuttuaan. Hänen tilalleen valittiin Venäjältä Lappeenrannan kautta vankeudesta palannut ja siellä vielä oleskellut everstiluutnantti Johan Jacob Faber. Löwenin ja Faberin lisäksi ruotsalaiseen rajakomissioon kuuluivat Suomen linnoitusprikaatista kapteeni Simon Grundel ja konduktööri Johan Conrad Cedersparre ja Tukholman prikaatista Carl Fredrik Nordenberg. Nordenberg, joka tunnetaan myöhemmin aateloituna Nordenskiöldin nimellä, ei kuitenkaan ottanut osaa rajankäyntiin, vaan oli veljensä luutnantti A.J. Nordenbergin kanssa tekemässä linnoitussuunnitelmaa Helsinkiä varten. Lappeenrannan seudulle hän saapui tekemään kartoitustöitä muita myöhemmin, vuonna 1723. Löwenin saama tehtävä oli kaksinainen: päällisin puolin hänen tuli olla mukana uuden rajalinjan vedossa, mutta toisena syynä linnoitustoimen päällikön matkaan oli kuninkaallisen sotakomission antaman tehtävän mukaan etsiä sopiva paikka pää- ja rajalinnoitukselle Suomessa. Löwen saapui Suomen Turkuun 22. helmikuuta 1722. Vielä samassa kuussa hän saapui Porvooseen. Ensimmäinen rajakomission kokous oli 17. maaliskuuta, jonka jälkeisenä päivänä Löwen tuli ensimmäisen kerran Lappeenrantaan. Pian Löwenin saapumisen jälkeen, maaliskuun loppupuolella tai huhtikuun alussa, saapui Lappeenrantaan myös Kymenkartanon läänin maaherra Frisenheim. Kevättalvella 1722 Frisenheim ja Löwen oleskelivat Lappeenrannassa aina toukokuun alkupuolelle asti, jolloin he matkustivat Viipuriin neuvottelemaan. Rajaneuvottelut jatkuivat tiiviinä aina vuoden 1723 maaliskuun loppuun asti. Paluumatkansa Ruotsiin Löwen aloitti 2. huhtikuuta 1723. Löwen asui Lappeenrannassa viettämänsä ajan lisäksi kuukauden Viipurissa ja lähes yhtä pitkän ajan Rautjärvellä. Rajankäynnin lisäksi saamaansa toiseen tehtävään –linnoituksen paikan etsintään – hän omistautui 24:nnestä joulukuuta 1722 1:seen helmikuuta 1723. Tänä aikana hän perehtyi mahdollisten linnoitusten paikkoihin käymällä joulukuussa 1722 Savonlinnassa ja tammikuussa 1723 kolmen viikon matkalla Vehkalahdella ja Helsingissä. Vehkalahdella Löwen oli tosin jo käynyt aiemminkin, 15. kesäkuuta 1722. Helmikuussa hän neuvotteli Lappeenrannassa maaherra Frisenheimin kanssa puolustuskysymyksistä, minkä jälkeen hän vielä samassa kuussa matkusti takaisin Vehkalahdelle tutkimaan tarkemmin paikan sopivuutta linnoitukseksi. Löwen päätyi yhdessä Itä-Suomen asiat hyvin tuntevan Frisenheimin kanssa siihen tulokseen, että päälinnoitus tulisi rakentaa Vehkalahden seudulle. Suunnitelma vahvistui, kun Suomen sotilasylipäällikkö Berndt Otto Stackelberg saapui elokuussa 1722 Lappeenrantaan ja Vehkalahdelle tutkimaan linnoituskysymystä. Löwen, Frisenheim ja Stackelberg päätyivät neuvotteluissaan siihen, että päälinnoitus oli rakennettava Vehkalahdelle mutta että myös Lappeenrannassa tuli suorittaa linnoitustöitä. Samalla Stackelberg komensi Kymenkartanon läänin rykmentistä linnoitustöihin Vehkalahdelle 320 miestä ja Lappeenrantaan palisadeja rakentamaan 120 miestä. Löwen esitti suunnitelmansa Suomen puolustuksen turvaamiseksi säädyille vuoden 1723 valtiopäivillä. Suunnitelman käsittelyssä valtiopäivät hyväksyivät Löwenin ajatuksen Vehkalahden linnoittamisesta, joskin pienemmässä mittakaavassa, ja päättivät puolustuskomission esityksen mukaisesti jatkaa myös Lappeenrannan linnoittamista.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=