251 Keisarinnan nimipäivän lisäksi toinen suuri juhlatilaisuus oli heinäkuun lopussa Venäjän kansan kristinuskoon kastamisen 900-vuotisjuhla. Siihen kuului muun muassa suuri paraati linnoituksessa ja kirkkokulkue. Juhlan päätteeksi ammuttiin linnoituksessa 101 tykinlaukausta Vuoden 1888 leirin yhteydessä kiinnitettiin huomiota sen houkuttelemiin kaupustelijoihin, joita ainakin lehdistössä nimitettiin tataarikauppiaiksi. He pukeutuivat kuvausten mukaan pitkään, ruskeaan takkiin ja kulkivat kauppatavaroita sisältävä pussi olallaan. Tällaiset kauppiaat lienevät olleet tuttuja muuallakin Venäjän armeijan kokouksissa, sillä Kaiku-lehteen Lappeenrannan leiriltä kirjoittanut nimimerkki “Eenokki” kertoi jopa tunteneensa erään näistä heistä. Hän oli tavannut tämän 10 vuotta aiemmin Krasnoje Selon leirillä. Kyseessä oli “Eenokin” mukaan “tuon liikkuvan kauppahuoneen omistaja ja muut ovat hänen yhtiönsä asiamiehiä.” Tataarikauppiaat myivät muun muassa nenäliinoja, rihmaa ja saippuaa. Venäjältä oli tullut appelsiinien ja makeisten myyjiä sekä jäätelön kauppiaita. Lisäksi kaupungista oli paikalla muun muassa siman myyjiä ja ympäröivän maaseudun emäntiä myymässä voita, maitoa, kananmunia ja kahvia. Leirikokoukset karkoittivat linnut leirin läheisyydestä metelillään. Vuonna 1888 vieraili leirillä kuitenkin kesy korppi, joka kävi eri pataljoonissa. Kaiku-lehden kirjeenvaihtajan mukaan se tunsi “arvoerotukset paremmin kuin joku nahkapoika”. Korpin omisti kapteeni Leidenius ja asevelvolliset ristivät sen Kalleksi. Vuoden 1888 leiri loppui 6.8.1888. Päätöspäivien ohjelmaan kuului 4.8. pidetty sotaharjoitus. Leirin herätti hälytys puoli neljältä aamulla. Tarkka-ampujapataljoonat ehtivät leirikentälle nopeasti ja odottivat siellä tuntia myöhemmin linnoituksen kasarmeista tulevaa tykistöä ja kahta tuntia myöhemmin Reijolan ja Juvakan kylistä tulevaa ratsuväkeä. Näiden saavuttua alkoi harjoitus, jossa osa joukosta puolusti Lappeenrantaa ja osa hyökkäsi. Seuraavana päivänä oli pataljoonien juhlapäivä ohjelmassaan muun muassa jumalanpalvelus ja seremoniamarssi. Lisäksi keisaripaviljongissa oli runsas aamiainen, jolle kutsuttiin upseeristo ja iso joukko yleisöä. Iltapäivällä ajettiin ylimääräisellä junalla Saimaan rantaan, josta noustiin Elias Lönnrotiin seuraamaan pataljoonien kilpasoutua. Höyrylaiva palasi satamaan kello kahdeksan, yhdeksältä kokoonnuttiin keisaripaviljonkiin ja kymmeneltä oli leirissä ilotulitus. Elokuun kuudentena, leirin päätöspäivänä, pidettiin vielä tavanomaiset harjoitukset, joiden jälkeen kenraalimajuri Ramsay kiitteli miehiä hyvästä menestymisesta ja käytöksestä. 11.2 Loppukauden leirit Leirikokoukset jatkuivat edelleen 1890-luvulla. Vuoden 1891 leiriä korosti jälleen keisari Aleksanteri III:n vierailu. Keisaripari saapui kaupunkiin 5. elokuuta junalla. Asemalta ajettiin kukkia heittelevien kaupunkilaisten ohitse keisarintaloon, johon vieraat majoittuivat. Vierailun kunniaksi linnoituksen vallit valaistiin ja Kaupunginlahden rannassa oli ilotulitus. Leirikentällä pidettyyn keisariparaatiin komennettiin kaikki Suomessa olevan 24. jalkaväkidivisioonan rykmentit sekä kaksi pataljoonaa linnoitusjoukoista. Birger Åkerman kertoo muistelmissaan, että keisarille lauloi vierailun päätteeksi aamiaisella ennen junan lähtöä musiikkilehterillä – siis kaiketi rakuunarykmentin upseerikerholla – Kuopion pataljoonan kuoro. Keisari piti laulusta niin, että hovimarsalkka ruhtinas Obolensky joutui kaksi kertaa muistuttamaan junan odottavan lähtövalmiina. Suomalaisten joukkojen vakiintuneen kesäleirijärjestelmän mukaan komennettiin kaksi pataljoonaa niistä useaan otteeseen Krasnoje Seloon suuriin harjoituksiin. Ne kestivät elokuun puolivälistä alkaen kaksi viikkoa. Muut kuusi pataljoonaa olivat sillä aikaa pienemmissä leiriharjoituksissa Lappeenrannassa Suomeen komennettujen venäläisten joukkojen kanssa. Lappeenrannan leirit kestivät yleensä heinäkuun seitsemännestä noin 20. elokuuta. Tästä ajasta varattiin kaksi viimeistä viikkoa yhteisharjoituksiin. Suomen kaartinpataljoona osallistui viimeisen kerran vuoden 1891 leirikokoukseen muiden suomalaisten joukko-osastojen kanssa. Suomen rakuunarykmentti oli nyt mukana ensimmäistä kertaa. Vuosien 1885 ja 1891 “keisarikokousten” ohella suomalaiset joukot olivat yhteisellä Lappeenrannan leirillä vuosina 1888, 1894 ja suureen sotaharjoitukseen Viipurin ja Lappeenrannan välillä päättyneellä leirillä vuonna 1896.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=