307 14.1.3 Tykistökoulun kaudella perustetut joukko-osastot Itsenäisen Suomen tykistöjoukkojen pääosa perustettiin Lappeenrannassa. Kokonaisuudessaan perustettiin kolme kenttätykistörykmenttiä. Nämä olivat kaksipatteristoinen Kenttätykistörykmentti 1, kolmipatteristoinen Kenttätykistörykmentti 2 ja kolmipatteristoinen Kenttätykistörykmentti 3. Lisäksi perustettiin Vuoristotykistöpatteristo ja kaksipatteristoinen Raskas tykistörykmentti. Uuden tykistön sijoituspaikoiksi tulivat Tuusula, Viipuri, Hämeenlinna ja joksikin aikaa myös vielä Lappeenranta. Perustaminen hoidettiin pääasiassa Lappeenrannassa majailevan majuri Butzin ja hänen esikuntansa laatimien suunnitelmien mukaan. Ensimmäisenä perustettiin Kenttätykistörykmentti 1:n esikunta heinäkuun lopussa 1918. Rykmentin komentajaksi määrättiin everstiluutnantti Lauri Malmberg, joskin Malmbergin tuli edelleen hoitaa tehtäviään myös Tykistökoulussa. Koska rykmentin varusmiehet suunniteltiin otettaviksi Hämeestä, annettiin rykmentille aluksi nimi Hämeen kenttätykistörykmentti. Rykmentin ensimmäisessä päiväkäskyssä 11.11.1918 se määrättiin kuuluvaksi Suomen armeijan saksalaisen tykistökomentajan alaisuuteen 1. divisioonaan liittämiseen saakka. Lappeenrantaan rykmentistä sijoitettiin aluksi esikunta ja kolmannelle divisioonalle alistettu II patteristo. Rykmentin ensimmäinen patteristo siirrettiin Tuusulaan 11.11. ja esikunta 21.11. mennessä. Toinen patteristo jäi Lappeenrantaan, jossa siitä muodostettiin vuoden 1919 alussa Kenttätykistörykmentti 3:n runko. II patteriston upseeristoon kuuluivat vuoden 1918 lopussa Komentaja jääkärimajuri Sievert, 4. patterin päällikkö jääkäriluutnantti V. Räsänen, I jaosjohtaja reservin vänrikki E. Heimolainen, 5. patterin päällikkö jääkärivänrikki O. Nordenswan ja 6. patterin päällikkö jääkärivänrikki A. Möttönen Kenttätykistörykmentti 2:n perustaminen lähti käyntiin, kun kapteeni G. af Forselles siirrettiin elokuun lopussa Perkjärveltä Lappeenrantaan. Rykmentin komentajan toimeen suunniteltu af Forselles sai aluksi tehtäväkseen perustaa esikunnan. Lappeenrannassa af Forselles oli alistettuna saksalaiselle majuri Laportelle. Rykmentti muodostettiin lopulta Lappeenrannassa 31.10. lopetetun tykistökoulun D-osastosta eli opetuspatteristosta sekä tykistökoulun aliupseerikurssista. Lisää miehistöä rykmenttiin siirrettiin kenttätykistörykmentti 1:stä, jossa supistettiin määrävahvuuksia. Kenttätykistörykmentti 2:n ensimmäinen patteristo perustettiin 3.11.1918. Patteriston komentajaksi määrättiin luutnantti I. Preezman ja patterien päälliköiksi vänrikki A. Airo, vänrikki Palin, upseerikokelas P. Tarkka ja ruotsinkielistä miehistöä varten perustetun neljännen patterin väliaikaiseksi päälliköksi vänrikki V. Kinnunen. Rykmentin vahvuus oli 10 upseeria, 37 upseerikokelasta, 33 aliupseeria ja 242 tykkimiestä. Esikuntaan kuului marraskuun loppupuolella majuri af Forsellesin lisäksi vänrikin arvoinen intendentti sekä upseerikokelaat, jotka toimivat adjutanttina, lähettiupseerina ja tiedustelu-upseerina. Nyt nimitettiin patteriston komentajaksi kapteeni B. Vegelius ja 2. ja 3. patterin päälliköksi vänrikit Savolainen ja O. Nylund. Joulukuussa rykmenttiin siirrettiin edelleen lisää miehistöä ja hevosia. Siihen muodostettiin II patteristo, jonka päälliköksi tuli luutnantti Gäddnäs. Vuoden lopussa vahvuus nousi yli neljänsadan, ja lopullinen määrävahvuus saatiin kevätkutsuntojen jälkeen. Rykmentti siirrettiin Lappeenrannasta Viipuriin huhtikuussa. Viipurissa rykmentti majoittui autonomisen Suomen kaudelta peräisin oleviin entisiin Viipurin tarkka-ampujarykmentin kasarmeihin. Viipurissa palvelukseen astuivat vuosina 1897 ja 1898 syntyneet ikäluokat. Kenttätykistörykmentti 3:n komentajaksi suunniteltiin saksalaista tykistökomentaja majuri Schillingiä. Hänen alaisuuteensa määrättiin jo everstiluutnantti Lauri Malmbergin kenttätykistörykmenttiä varten perustama esikuntakin. Schilling kuitenkin joutui toimimaan saksalaisena tykistökomentajana majuri Butzin siirryttyä esikuntineen Helsinkiin. Majuri Schillingin tilalle Kenttätykistörykmentti 3:n tilapäiseksi komentajaksi määrättiin sitten kapteeni K.E. Lundqvist. Saksalaisten poistuttua Suomesta joulukuussa 1918 sai Lappeenrannassa sijainnut esikunta tehtäväkseen järjestää Lappeenrannan jäljelle jääneen tykkikaluston. Rykmentin muodostaminen vauhdittui vuoden 1919 alussa, jolloin Kenttätykistörykmentti 1:stä irrotettiin sen toinen patteri uuden rykmentin ensimmäiseksi patteriksi. Patteriston komentajaksi saksalaisen majuri Siewertin jälkeen tullut luutnantti V. Räsänen toimi jonkin aikaa myös koko Kenttätykistörykmentti 3:n komentajana. Vakinaiseksi rykmentinkomentajaksi tuli 27.1.1919 eversti V. Stjerncreutz. Huhtikuussa rykmenttiin alettiin muodostaa toista ja kolmatta patteristoa. Rykmentti kärsi vielä pitkään etenkin upseeri- ja hevosvajauksesta. Syyskuussa rykmentin komentajaksi vaihtui
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=