308 everstiluutnantti L.M. Schwanck. Rykmentin varuskunta sijaitsi Lappeenrannassa, josta käsin rykmentin patteristoja oli ajoittain sijoitettuna rajalla. Rauanheimon mukaan kahdeksas patteri jopa kävi kesällä 1919 kahteen otteeseen rajataisteluja Salmin Manssilassa ja yhdeksäs patteri talvella 1920 Porajärvellä. Kenttätykistörykmentti 3 siirtyi vuonna 1920 Lappeenrannasta Riihimäelle. Rykmentin kolmas, vielä Lappeenrantaan jäänyt patteristo siirrettiin vuonna 1922 Mikkeliin. Raskaan tykistörykmentin kokoaminen aloitettiin muodostamalla tykistökoulun A- ja C-osastoista raskaan patterin runko elokuussa 1918. Marraskuussa tätä laajennettiin patteristoksi. Patteristoa laajennettiin edelleen keväällä 1919, jolloin perustettiin esikunta ja toinen patteristo. Raskaan tykistörykmentin nimen saaneen joukko-osaston komentajaksi nimitettiin aiempi patteriston komentaja kapteeni V. Valve. Raskas tykistörykmentti siirtyi joulukuussa 1920 Viipuriin. Koulutus tykistökoulussa oli alussa muun muassa kaluston puutteen vuoksi hankalaa. B-osasto eli vuoristotykistöosasto ei voinut antaa vuoristotykkien ja hevosien puutteessa kuin jalkaväkikoulutusta. Elokuun puolivälissä 1918 osasto kuitenkin jaettiin kahteen patteriin, joita täydennettiin toisaalta koulusta. Patteristoa johti kapteeni A. Snellman. Aselajikoulutus saatiin käyntiin sen jälkeen, kun Baijerin vuoristotykistöjoukoilta lainattiin 75 Lk/14-kanuunoita. Vuoristotykistön katsotaan toimineen myöhemmän, rauhan aikaisen jääkäritykistörykmentin kantajoukkona. Patterit siirrettiin Lappeenrannasta Hämeenlinnaan syksyllä 1918 ja Vuoritykistöpatteriston nimi muutettiin maaliskuussa 1919 Jääkäritykistöpatteristoksi. Tykistön joukko-osastojärjestelyjen alkaessa valmistua oli Lappeenrannassa kesäkuussa 1919 sijoitettuna Kenttätykistörykmentti 3 ja Raskas tykistörykmentti. Huhtikuussa 1919 toimitetun kutsunnan jälkeen perustetusta Viipurin vartiopataljoonasta oli lisäksi yksi komppania sijoitettu Lappeenrantaan. Seuraavan vuoden alussa Lappeenrannan joukko-osastoja olivat edelleen Kenttätykistörykmentti 3 ja Raskas tykistörykmentti, komppania Viipurin vartiopataljoonasta ja Lappeenrannan sotilassairaala. Vuoden 1921 tammikuussa Lappeenrantaan saapuivat ratsuväkijoukot. Tykistön joukoista kaupungissa viipyi pisimpään eli vuoteen 1922 Kenttätykistörykmentti 3:n kolmas patteristo. Vuodesta 1934 alkaen taas Ratsastava patteri, jonka vakituinen varuskunta oli Mikkelissä, vieraili sotaharjoitusten yhteydessä kaupungissa. Tykistökoulun kausi Lappeenrannassa oli ajallisesti lyhyt. Ajanjakso oli kuitenkin merkittävä itsenäisen Suomen tykistön historiassa uusien joukko-osastojen perustamisen vuoksi. Lisäksi siellä koulutettiin upseerioppilaiden lisäksi koko kenttätykistön aliupseerit ja miehistö. Voidaan myös huomata monien Tykistökoulun henkilökunnasta ja oppilaista kohonneen myöhemmin aina kenraaliluutnantin arvoon asti; näitä olivat L. Malmberg, V. Valve, J.F. Lundqvist, A.F. Airo, T. Ekman, E. Järvinen, U. Poppius ja K.O. Vaala. Kenraalimajureiksi ylenivät H.E. Hannuksela ja A. Snellman.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=