317 lyhyemmällä ratsuväkimallilla; tämä tuli kuitenkin käyttöön vasta vuonna 1935. Pikakiväärinä olivat aluksi tanskalainen Madsen, sitten Lahti-Saloranta vuodelta 1926 ja lopuksi Suomi-konepistooli. Upseerien käytössä oli useimmiten vuoden 1923 mallia oleva Parabellum. Konekiväärinä käytettiin Maximia ja 1930-luvulla käyttöön tulivat myös kranaatinheittimet. Ratsuväkiprikaatin aseistukseen kuuluivat myös miekat. Upseereilla ja aliupseereilla miekat erosivat muiden joukko-osastojen käyttämistä kaarevan terän ja niklatun tupen osalta. Miehistön miekat ostettiin kiväärien tapaan Ranskasta vuonna 1919. Näitä vuoden 1822 mallia olevia sapeleita korjattiin muun muassa lyhentämällä niitä vuosina 1923–1925. Ratsuväkiprikaati osallistui säännöllisesti sotaharjoituksiin. Manööverejä, joihin osallistui yleensä useampia joukko-osastoja, pidettiin joskus Lappeenrannassa, mutta usein ne suuntautuivat Parolan ja Utin leireille, Kymijoen muodostamalle linjalle ja Kannakselle. Kannaksella pidettiin esimerkiksi vuoden 1928 elokuussa siihen asti suurimmat sotaharjoitukset. Harjoituksia oli seuraamassa ulkomaisiakin tarkkailijoita. Harjoituksen erikoisuuksiin kuului muun muassa kenttäpostin kokeilu. Niitemaan mukaan harjoitukseen osallistuvat saivat kehotuksen pyytää tuttaviaan ja omaisiaan lähettämään mahdollisimman paljon vapaakirjeinä kulkevaa postia. Itse harjoituksessa ratsuväkiprikaatin toiminta tuli esiin muun muassa yllätyksellisellä hyökkäyksellä puolustavan osapuolen päämajaan. Manöövereitä pidettiin vuosittain sotaan saakka. Varusmiehet pääsivät ennen sotia sangen harvoin lomalle, joskin suojeluskunnassa hyvän alkukoulutuksen saaneet alokkaat saattoivat saada pitkiäkin kuntoisuulomia. Iltalomien lisäksi oli palvelusajan loppupuolella myös kotiloma. Kasarmialueelta saattoi päästä pois myös ns. prikkalomalle. Siinä eskadroonan toimistosta lunastettavaa metallista kiekkoa vastaan voitiin kulkea kasarmialueen portista ulos henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten tai esimerkiksi jonkin kantahenkilökunnan määräämän tehtävän suorittamista varten. Iltalomille oli mahdollista päästä anomuksen jälkeen lauantaina ja sunnuntaina. Iltaloma kesti yhteentoista. Asevelvolliset eivät saaneet ostaa ja nauttia väkijuomia. Näin iltalomakohteiden joukosta jäivät pois esimerkiksi upseerien suosimat ravintolat Kasino ja Patria. Tanssia sen sijaan sai: tätä harrastettiin Lappeenrannassa kahdessa paikassa, työväentalolla ja palokunnantalolla. Iltalomalla saatettiin lisäksi käydä Valtakadun
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=