335 tykistön aliupseerikoulu oli liitetty vuoden 1944 lopussa Tykistökouluun. Aliupseerilinja siirrettiin kuitenkin jo 10.2.1945 Lappeenrantaan, jossa ensimmäinen kurssi alkoi huhtikuun alussa samana vuonna. Kurssien lomassa pidettiin myös vuonna 1947 kaksi ase- ja ampumatarvikealiupseerikurssia sekä kaksi varusmiesaliupseerikurssia ennen reservin aliupseerikoulujen käynnistymistä. Linjan johtajana toimivat aluksi everstiluutnantti S. Gyllenbögel ja majuri L.P. Toivanen. Toivasen kuoltua johtajaksi tuli vuoden 1946 alussa majuri R. Hirva ja vuodesta 1948 majuri M. Temmes. Tykistön aliupseerilinja siirtyi 24.11.1948 Hyrylään. Aliupseerikoulun ensimmäiset kurssit sodan jälkeen olivat melko lyhyitä, kurssiajat 3–4 kuukauden pituisia. Kursseille oli vähän hakijoita ja opetusohjelma haki vielä muotoaan. Ensimmäisten vuosien kautta onkin luonnehdittu koulun ylimenokaudeksi. Vuonna 1949 koulutusohjelma uusittiin puolustusrevision mietinnön perusteella. Uudessa ohjelmassa kurssin pituudeksi tuli yksi vuosi. Koulutus tuli jakaantumaan kahteen jaksoon. Ensimmäinen oli kaikille yhteinen yleisjakso, joka pidettiin kanta-aliupseerikoulussa Lappeenrannassa. Toinen jakso oli aselajijakso, joka tapahtui oppilaan aselajista riippuen joko Lappeenrannassa tai aselajikouluissa muualla maassa. Ensimmäinen uuden mallin mukaan järjestetty kurssi oli peruskurssi 9. Ensimmäisten kurssien oppilasmäärä oli noin 50–80 oppilasta. 1950-luvusta lähtien kurssit suurenivat useamman sadan oppilaan suuruisiksi. Kanta-aliupseerikoulun koulutusohjelmaan kuului kurssiuudistuksen jälkeen suuri määrä yleissivistäviä aineita. Opetettiin muun muassa siveysoppia, luonnonhistoriaa, konekirjoitusta ja venäjää. Aluksi yleissivistävien aineiden määrä oli itse asiassa suurempi kuin varsinaisten sotilasaineiden. Myöhemmin yleissivistävien aineiden osuutta vähennettiin ja eri aineita yhdisteltiin pääaineiden osiksi. 1960-luvun alussa koulussa annettiin opetusta yleissivistävistä aineista suomen kielessä, Suomen historiassa, matematiikassa, valtio- ja yhteiskuntaopissa ja maantiedossa. Sotilasaineita olivat johtamistaito, kouluttamistaito, taistelukoulutus, ase- ja ampumakoulutus, liikuntakoulutus, pioneerioppi, viestioppi, huolto-oppi ja sotilaslait ja ohjesäännöt. Vuonna 1966 jaettiin koulun peruskurssi kolmeen jaksoon. Näistä ensimmäinen oli neljän kuukauden mittainen jakso niille, jotka eivät olleet käyneet keskikoulua, toinen jakso oli puolivuotinen yleissotilaallisen koulutuksen jakso ja kolmas jakso oli erikoiskoulutusta. Viimeisen jakson pituus vaihteli eri aselajien mukaan 5–8 kuukauteen. Vuonna 1966 alkoivat koululla myös jalkaväen mestarikurssit, joiden suorittamisen jälkeen oli mahdollista saada sotilasmestarin arvo. Kurssien opetusohjelmaan kuului kasvatus- ja kouluttamistaitoa, taktista koulutusta, hallintoasioita, kansalaiskoulutusta ja liikuntakoulutusta. Aliupseerien toimet muutettiin vuonna 1974 toimiupseerien toimiksi ja samalla toimiupseerien koulutus muutettiin opistoasteiseksi sekä kaksivuotiseksi. Yhtenäispäällystöjärjestelmään siirtymisen jälkeen Aliupseerikoulun nimi muuttui toimiupseerikouluksi. Jalkaväen aliupseerikoulun eli joulukuun 1952 jälkeen Kanta-aliupseerikoulun, helmikuun 1966 jälkeen Aliupseerikoulun ja maaliskuun 1973 jälkeen Päällystöopiston johtajina ovat toimineet: eversti Aarne Kiira 1945–1948 everstiluutnantti Kalervo Loimu 1948–1953 everstiluutnantti Veikko Väänänen 1953–1957 everstiluutnantti Lauri Paavola 1957–1961 everstiluutnantti Jouko Suninen 1961 everstiluutnantti Reino Yli-Ketelä (aiempi Ketonen) 1961–1966 eversti Eero Eräsaari 1966–1971 eversti Jukka Pajula 1971–1973 eversti Raimo Viita 1973–1976 eversti Veikko Rusanen 1976–1980 eversti Aimo Airola 1981–1985 eversti Matti Kopra 1985–1988 eversti Antero Pärssinen 1988–1991 eversti Pertti Pyötsiä 1991Lappeenrannassa koulutettiin vuosina 1945–1991 noin 14 000 ali- ja toimiupseeria. Päällystöopisto jatkaa edelleen toimintaansa Lappeenrannassa ja kouluttaa opistoupseereita.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=