93 8.4 Toteutunut kaupunkirakenne vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman jälkeen Lappeenrantaan suunniteltiin jo vuonna 1778 uutta kaavaa. Kaavasuunnitelmista ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, eivätkä lähteet kerro huomattavista asemakaavamuutoksista. Ne lienevät lähinnä täydentäneet vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa linnoituslaitteiden tarvitsemien alueiden hankkimisen ja esikaupunkien kaavoituksen osalta. 1770-luvun jälkeen ei linnoitusalueelle enää suunniteltu varsinaista uutta asemakaavaa. 1780-luvulle tultaessa ei linnoitukseen ollut ehditty rakentaa kaikkia asemakaavan esittämiä julkisia rakennuksia. Rakennustyön ilmeisestikin katsottiin sillä erää riittävän, sillä vuodelle 1780 ajoittuvan atlaksen kartta mainitsee vuonna 1773 aloitettujen rakennustöiden kestäneen 8 vuotta ja siten töiden olleen 1780-luvun alussa valmiina. Rakennustyöt olivat maksaneet 45 854 ruplaa 9 kopeekkaa. Töissä todellakin seurasi rakennusten osalta hiljaisempi kausi, sillä seuraavan, tammikuussa 1794 päivätyn Lappeenrantaa kuvaavan kartan mukaan linnoitukseen ei ollut rakennettu kuin muutama puurakennus lisää. Linnoituslaitteiden rakentamista oli sen sijaan jatkettu vuosien 1788–1790 Kustaan sodan jälkeen 1770-luvun puolivälin suunnitelman mukaisesti. Ennen 1770-luvun puoliväliä tehty linnoitustöihin liittynyt asemakaavoitus oli ratkaiseva kaupungin tulevaisuudelle. Kaavasuunnitelman kantava periaate, siviiliasutuksen ja sotilaallisten toimintojen erottaminen toisistaan, toteutui kaavasuunnitelman mukaan. Siten vuoden 1774 asemakaavasuunnitelma aloitti 1800-luvulle asti kestäneen kehityksen, jossa linnoitusalue toimi muusta kaupungista erillisenä varuskuntakaupunkina. Toisaalta kaavasuunnitelma ei kaikilta yksityiskohdiltaan toteutunut linnoituksessa. Kuitenkin kaavasuunnitelman mukaan rakennettiin Lappeenrannan ensimmäiset kivirakennukset. Kaavasuunnitelma toteutui pääsääntöisesti myös katuverkon osalta. 1790-luvun loppupuolella myös lopullisesti luovuttiin toteuttamasta vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmaa kokonaisuutena. Vielä vuonna 1794 – yli vuoden kreivi Suvorovin Suomesta poistumien jälkeen – esitettiin vuoden 1774 asemakaavasuunnitelman rakennukset vaaleammalla värillä ja toteutetut tummemmalla. Vuosisadan vaihteeseen ajoittuvissa kartoissa ei enää tällaista “kaksoisesitystä” esiinny, vaan karttoihin on merkitty vain rakennettu kaupunki. Vuoden 1774 asemakaavasuunnitelmasta oli 1790-luvun puoliväliin tultaessa toteutunut kaavasuunnitelman pääajatus – linnoituksen varaaminen varuskunnan ja hallinnon käyttöön sekä siviiliasutuksen eriyttäminen erikseen kaavoitettuun esikaupunkiin. Linnoitusniemelle sijoitettu hallinto- ja sotilasrakennusten ympäröimä tori taas toteutui vain osittain. Rakentamatta jäivät torin ja pääkadun reunoille suunnitellut käskynhaltijan kanslia sekä kauppahalli. Myöskään kaikkia vuoden 1774 kaavan sotilasrakennuksia ei rakennettu. Linnoitus jäi siten entistä enemmän varuskunnan käyttöön, kun otetaan huomioon vielä se, että Lappeen kirkko rakennettiin vuoden 1790 tulipalon jälkeen Suuren esikaupungin kupeelle. Lisätietoja Lappeenrannasta ja sen asemakaavan toteutumisesta 1790-luvulla, Suvorovin aloittamien linnoitustöiden päätyttyä, saadaan Valtionarkistossa säilytettävästä päiväämättömästä, mutta todennäköisesti 1790-luvun puoliväliin ajoittuvasta kartasta. Kartta on arkistossa maanmittaushallituksen karttojen kokoelmassa. Kartta kuvaa sen oikeassa alareunassa olevan tekstin mukaan Lappeenrannan linnoitusta, molempia esikaupunkeja sekä lähistöllä olevia erilaisia asumuksia. Verrattuna säilyneisiin venäläisten linnoitusupseerien tekemiin linnoitustöiden kulkua esitteleviin selostuskarttoihin, on huomionarvoista, ettei kartassa esitetty lainkaan linnoitusvallituksia. Sen sijaan sotilasrakennukset esitettiin, kivirakennukset värillisinä. Kiintoisaa on, että kartassa on ainoana 1700-luvulta säilyneenä karttana esitetty siviiliasutus niin tarkkaan, että esikaupunkeihin on merkitty kortteli- ja jopa tonttinumerot. Karttaan on myös merkitty Saimaan laivaston rakennukset. Linnoitusniemellä sijaitsi kartan mukaan yhteensä 53 rakennusta. Kortteleita niemelle oli merkitty 7 kappaletta. Kaikki korttelit sijaitsivat kartan mukaan linnoituksen ylätasanteella. Korttelinumerointi eteni ylätasanteen eteläosasta pohjoiseen. Tasanteen etelästä pohjoiseen halkaisevan pääkadun itäpuolella sijaitsi viisi korttelia, länsipuolella neljä. On kuitenkin huomattava, etteivät korttelimerkinnät kata koko aluetta, vaan osa ylätasanteesta on niemen rantojen tavoin merkitsemättä korttelinumeroin. Voitaneen ajatella, että linnoituksessa korttelinumerointi esitti selkeästi olemassa olevaa asutusta: korttelit oli muodostettu mäellä sijaitsevien, käytössä olevien talojen ympärille. Sen sijaan joutomaana tai sotilaskäytössä olevaa aluetta ei katsottu tarpeelliseksi mitata ja merkitä korttelialueeksi. Linnoitusniemen länsireunalla olevaa vanhaa Ruotsin vallan aikaista hallintokeskusta
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=